passipaikalla Heinäluoma vahva

Eero Heinäluoman (sd.) menestymistä eduskunnan puhemiehenä epäiltiin aluksi hyvällä syyllä. Mies oli sentään nykypolitiikan tunnetuimpia juonijaakkoja, jonka vehkeilijän maineesta Sampsa Katajan (kok.) muistelo takavuosien puhemiesvaalin kiemuroista on hyvä osoitus.

Heinäluoma on ylittänyt odotukset, mistä kertoo oloihin nähden korkea äänimäärä maanantain puhemiesvaalissa.

Ensiksikin hän omaksui uudeksi tyylilajikseen korostetun hitauden. Myös varapuhemiehet Pekka Ravi (kok.) ja Anssi Joutsenlahti (ps.) kuuluvat ehdottomasti kansanedustajien verkkaisimpaan päähän. Suomen eduskunnalla ei ole ollut näin arvokkaasti esiintyvää puhemiehistöä sitten Erkki Pystysen (kok.) aikojen kolmen vuosikymmenen takaa.

Pystysen jäykkään muodollisuuteen verrattuna Heinäluoman tyyli nuijan varressa on kuitenkin kuin sävelradion juontamista.

Uusarvokkuus on tarttunut suureen saliinkin. Istuntojen alkupuolen perinteinen markkinativolin meininki on Heinäluoman aikana vähentynyt murto-osaan.

Riitta Uosukainen (kok.) yritti pitkän puhemieskautensa aikana parhaansa. Hänelle kävi kuten ikääntyneille naislehtoreille usein villeissä koululuokissa käy.

Sauli Niinistö (kok.) kokeili taajaan hovioikeudenviskaalin arvovaltaa, mutta vaikutus kesti 30 sekuntia kerrallaan. Heinäluoma komentaa kylmästi seurusteluryhmät ulos.

Ehkä eniten järjestykseen vaikuttaa mielenkiintoisten pikakeskustelujen, debattien lisääntyminen. Niissä edustaja pääsee helposti televisioon, mutta puhemiehellä on täysi vapaus valita osanottajat.

Esimerkiksi kokoomuksen helsinkiläisellä tavattoman viisaalla nuorella miehellä Lasse Männistöllä oli alkuvaiheessa niin paljon aivan välttämättä kerrottavaa, että sovittu minuutti ei riittänyt alkuunkaan. Heinäluoma huomautti tylysti, että puheiden on syytä lyhentyä, jos herra aikoo vielä debateissa ääneen esiintyä.

Vaikka Uosukainen oli kurinpitäjänä kehnonlainen, yhden kauniin tavan hän eduskuntaan iskostutti. Edelleen puhemiehet tervehtivät istuntovuoron alussa kumartamalla.

Uosukainen itse kumarsi harja hulmahdellen kuin Englannin hovissa. Ääripäät nähtiin viime vaalikaudella. Varapuhemies Tarja Filatov (sd.) kumarsi niin, että otsa kopahti pöytään. Varapuhemies Seppo Kääriäisen kumarruksen syvyys oli 0,3 millimetriä, mutta kantapäät toki kopisivat.

Pienempi oppositiopuolue keskusta asetti ex-ministeri Tuija Braxin (vihr.) syötöstä ex-pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) varapuhemies Joutsenlahden vastaehdokkaaksi. Joutsenlahti voitti 114–49. Hallituspuolueista ilmaantui lähes 40 edustajaa, joiden omatunto ei venynyt Joutsenlahtea äänestämään.

Keskustan operaation syy ei ole valjennut. Joka tapauksessa puheenjohtaja Juha Sipilän ja ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikaisen vastainen muutaman edustajan leppymätön oppositio sai taas uutta intoa tikarinhiontaan.

Puhemies Heinäluoma kommentoi tuohtuneena esityksen tulleen puskista ja olevan puolueiden herrasmiessopimusten vastainen. Täyttä pötyä sen sijaan on hänen suuhunsa pantu väite, jonka mukaan puhemiehestä ei ole äänestetty vuoden 1965 jälkeen.

Esimerkiksi 1994 presidenttitaiston tiimellyksessä Paavo Lipposen SDP asetti vastoin herrasmiessopimuksia Riitta Uosukaiselle vastaehdokkaaksi Saara-Maria Paakkisen (sd.), joka hävisi 107–82. Sen jälkeenkin on puhemiehestä äänestetty useamman kerran.

Vuosina 1970-1982 eduskunnassa istui neljä suurta puoluetta. Varapuhemiehen paikasta äänestettiin lähes joka vuosi.

Vuoden 1983 vaaleissa SKDL kuihtui pieneksi. Jäi vain kolme suurta, jotka tasasivat johtopaikat keskenään.

Viime vaaleissa eduskuntaan tuli taas neljä suurta. Keskusta jäi niistä pienimpänä ilman. Ihmeen kauan kesti, ennen kuin se heräsi huutamaan. PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF