16 prosentin työttömyys hirvittää konkaripoliitikkoa – näin Jyväskylä hakee potkua talouteensa
Mauri Pekkarisen mukaan työelämän ja yritysten tarpeet muuttuvat nykypäivänä entistä nopeammin.
Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) haluaa taklata kaupungin korkeita työttömyyslukuja. Kuva: Suvi Elo, Joonas Immonen, koonnut: Aatu JaakkolaJyväskylän päättäjät alkavat kesäkuussa pohtia työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä uuden mallin pohjalta. Jyväskylän malliksi nimetyn hankkeen valmistelusta on vastannut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.).
Jyväskylän mallin taustalla on Pekkarisen mukaan Jyväskylän erikoinen tilanne. Kaupungissa työskentelee noin 50 000 opiskelijaa, opettajaa ja tutkijaa. Kaupungin väestörakenne on nuorekas ja taloudellinen huoltosuhde on hyvä.
”Samaan aikaan työttömien määrä on kuitenkin erittäin korkea ja työllisyysaste koko maan heikommasta päästä”, Pekkarinen tiedottaa.
Pekkarisen mukaan ongelma on, että kaupungin suuri osaamispotentiaali ei muutu riittävän tehokkaasti uusiksi innovaatioiksi, tuotannoksi ja työksi.
”Tähän saadaan muutos, kun eri toimijat yhdistävät voimansa ja lähtevät ratkomaan yhdessä osaamisen ja suuren työttömyyden välistä ristiriitaa.”
Keskeistä on yritysten, oppilaitosten, tutkimuksen, kaupungin ja alueellisten toimijoiden yhteistyön radikaali lisääminen, uudistaminen ja kumppanuus.
”Jyväskylän yliopiston tieto- ja viestintätekniikka ja erityisesti ihmiskeskeinen teknologia sekä atomeja ja valohiukkasia laskennassa hyödyntävä kvanttiteknologia ovat hyvällä matkalla kohti valtakunnan ja Euroopan huippua.”
”Se voi tarkoittaa alueen yritysten ja työpaikkojen määrään tuntuvaa lisäystä.”
Jyväskylän mallissa Jyväskylän seudun elinkeinopoliittiset vahvuudet muodostavat neljä ekosysteemiä, joista osa on ollut kehittämistyön kohteena jo useamman vuoden ajan.
Ekosysteemit ovat lähes samoja kuin EU:n määrittelemät strategiset alat: bio- ja kiertotalous, vety ja energia, puolustus- ja kaksikäyttöteollisuus sekä Hippos-liikuntakeskus.
”Mallissa oppilaitokset tulevat yritysten kumppaneiksi aivan uudella tavalla. Se voi tarkoittaa alueen yritysten ja työpaikkojen määrään tuntuvaa lisäystä”, Pekkarinen arvioi.
Jyväskylään kootaan uusi yhteistyöverkosto, Innovaatio Allianssi, joka koostuu muutamasta teollisuusvetoisista ekosysteemistä, useista kehittämisalustoista, yrityshautomosta ja Kasvu Openista.
”Se tasapainottaisi kaupungin taloutta vuositasolla lähes 40 miljoonalla eurolla.”
”Tavoitteena on kahden prosentin kasvu neljän vuoden ajan, mikä kasvattaisi alueen kansantuotetta noin 0,5 miljardilla eurolla. Samalla se tasapainottaisi kaupungin taloutta vuositasolla lähes 40 miljoonalla eurolla”, Pekkarinen visioi.
Pekkarisen mukaan työelämän ja yritysten tarpeet muuttuvat nykypäivänä entistä nopeammin.
”Siksi erityisesti ammatillisen koulutuksen on oltava reaktiivisempaa. Kaikessa koulutuksessa on hyvä lisätä yrittäjyyden ymmärrystä”, Pekkarinen kiittelee.
Jyväskylän yrittäjien puheenjohtaja Reijo Kujala pitää hyvänä yrittäjyyskasvatuksen kytkemistä kouluihin peruskoulusta yliopistoon asti. Yrittäjyyden arvostus on hänen mukaansa kohdillaan.
”Hämähäkkimäinen malli seitteineen on haastava, jotta asiat saadaan soimaan yhteistä säveltä. Hyvä alku kehitykselle tämä silti on, vaikka jotkut ovat kysyneet, tuleeko tästä uusi himmeli”, Kujala kommentoi uutta hanketta MT:lle.
Innokkuus lähteä töihin uusien työpaikkojen puolesta on hänen mukaansa hyvä asia. Se ei onnistu ilman tekoja ja käytännön toimenpiteitä.
”Se on kova ponnistus, joka on lähdössä kesän jälkeen käytäntöön. Jotkut ovat pitäneet tavoitetta maltillisena, mutta aikaa on vain 2030 vuoteen asti.”
Käytännössä onnistumisen kulmakiviä ovat rakennuslupien ja kaavoitusten eteneminen kasvun tueksi. Esimerkiksi käy vuonna 2019 aloitettu Hippos-hanke. Yli 200 miljoonan euron jättimäistä liikuntakeskusta on valitusten jälkeen päästy rakentamaan vasta viime vuoden lopulla.
Keskisuuret kasvuyritykset työllistäisivät jatkossa parhaiten uusia tekijöitä.
”Ensimmäisen työntekijän palkkaamista ei välttämättä mikroyrittäjä haluakaan. Meidän firma on perustettu vuonna 2015, jolloin ensimmäinen työntekijä palkattiin. Kasvuhakuisuus ollut kova”, sanoo Kujala.
Kiinteistö- ja viherpalveluita tarjoavan 360 Palveluiden yrittäjä työllistää nykyisin noin sata työntekijää.
Jyväskylän mallia ovat rakentaneet Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Gradia.
Tavoitteet 2030 mennessä
700–800 uutta yritystä
6 000–7 000 työpaikkaa
Työllisyysasteen nosto 67:stä 74 prosenttiin
Työttömyysprosentin lasku 16:stä 11–12 prosenttiin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
