Tekstiilitaiteilijat juhlivat minitekstiileillä

Pienikokoisilla tekstiiliteoksilla on useita etuja täysikokoisiin teoksiin verrattuna.

Tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi on pohtinut tekstiilin koon merkitystä.

Pienikokoiset työt on helppo pakata ja postittaa paikasta toiseen ja maasta toiseen. Näyttelyä varten ei tarvita suuria museo- tai galleriatiloja.

Teosten valmistus on taiteilijalle halvempaa, koska työaika ja materiaalikulut ovat vähäisemmät. On mahdollisuus kokeiluihin.

Pieni koko voi antaa teokselle voimaa. Pientä pitää myös katsoa läheltä. Se on usein tekstiilille hyväksi, koska se koostuu rakenteista.

Näyttelyssä työt ovat esillä ikään kuin tekstiilitaiteilijan työpöydällä työlampun valossa tarkasteltavina.

Minitekstiilit voivat kuvata pieniä esineitä, analysoida korua, pienentää suuria esineitä tai kuvata esineiden yksityiskohtia.

Pienikokoiset tekstiilit voivat antaa ympäristöön ja todellisuuteen uuden näkökulman. Minitekstiileillä kuvataan myös ajatuksia ja ideoita tai tunnelmia ja ne voivat olla kolmiulotteisia veistoksia.

Suomen käsityön museossa Jyväskylässä parhaillaan esillä oleva katselmus on järjestyksessään kahdeksas Tekstiilitaiteilijat Texo ry:n järjestämä minitekstiilinäyttely. Aiemmin syksyllä näyttely oli esillä Tampereella.

Minitekstiilinäyttelyn kuraattorina on toiminut tekstiilitaiteilija Heli Tuori-Luutonen.

Näyttelyyn jätti ehdotuksensa 51 taiteilijaa. Mukaan valittiin teokset 25 taiteilijalta.

Ensimmäinen suomalainen miniatyyritekstiilinäyttely pidettiin 1979 Helsingissä ja ensimmäinen kansainvälinen minitekstiilinäyttely oli Lontoossa 1974. Tuolloin töiden enimmäiskooksi oli määrätty 20 x 20 x 20 senttimetriä.

Tekstiilitaiteilijat Texo ry on vuonna 1956 perustettu tekstiilitaidetta edistävä ammatillinen asiantuntijajärjestö. Jäseniä sillä on 350.

Maikki Kulmala

Minitekstiilinäyttely

Suomen käsityön museon

Aulagalleriassa Jyväskylässä 6.3.2016 asti.

Avaa artikkelin PDF