Sijoituskohteena metsä on vakaa
Yrjö Laakkoselle metsät ovat enemmän kuin sijoituskohteita. ”Metsään kannattaa aina lähteä. Siellä henki kulkee helpommin”, hän kannustaa. Mikko Makkonen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Nuoresta poikasesta saakka metsätyöt ovat olleet osa liikemies Yrjö Laakkosen elämää. Rääkkyläläinen veljeskolmikko Reino, Erkki ja Yrjö laikuttivat kuokalla ja raivasivat kassaroilla metsää Tauno-isän puutavarayhtiön piikkiin.
”Työnteko opittiin tekemällä. Kuljin paljon heinimässä taimikoita vielä vanhimpien lasteni Jyrkin ja Reetan ollessa kouluikäisiä. He olivat siellä mukana koirien kanssa. Vain metsissä liikkumalla oppii tunnistamaan hyvän maapohjan ja näkemään, missä puu parhaiten kasvaa.”
Yrjö Laakkonen on siirtänyt osan metsistään vanhimpien lastensa nimiin, ja parhaillaan suunnitteilla on yhteismetsän perustaminen.
Nuorimmat lapset Kalle, 15, Ville, 14, ja Emma, 11, ovat metsäasioissa aktiivisina kuulolla ja oppimassa kovaa vauhtia esimerkiksi metsänhoidon perusteita.
”Yhteismetsän idea on tasapuolisuus ja se, että kaupoista sovitaan yhdessä, jottei kukaan tee liian hätäisiä päätöksiä.”
Kannattavan metsätalouden ytimeksi Laakkonen kiteyttää: ”Metsiä pitää hoitaa, ei niistä muuten tuottoa saa.”
Monialaisen, parhaiten autokauppiaana tunnetun 72-vuotiaan liikemiehen eläkepäivät eivät ole vielä koittaneet.
Haastattelupäivän Yrjö Laakkonen aikoo omistaa metsäasioille, sillä uusia tilakauppoja hierotaan parhaillaan. Seuraavaksi viikoksi on sovittu vierailu muun muassa ilomantsilaiselle metsäpalstalle.
”Osaan minä metsätaloussuunnitelmia lukea paperista, ja sitähän työni pitkälti on. Päivittäin tartun siihen asiaan, jossa vetoapuani eniten tarvitaan.”
Joensuun Noljakassa Yrjö Laakkosen työhuoneessa tuolin vieressä on monta salkkua. Haastattelun lomassa hän muistuttelee mieliinsä yhtiökokouksen päivämäärän ja sovittelee sen seuraavan leikkausoperaationsa aikatauluun.
Miehen terveys reistaili viime vuoden lopulla, mutta nyt hän liikkuu taas paljon kainalosauvojen avulla.
”Pää ja sydän ovat alkuperäisessä kunnossa, mutta selkää on leikattu yhdeksän kertaa ja polviniveliä muutaman kerran. Olen kuntoutuksessa, ja mieli palaisi metsurien rinnalle tekemään töitä”, Laakkonen juttelee mutkattomaan tapaansa.
Eri-ikäisrakenteisen metsän mahdollisuudesta Laakkonen ei innostu. Hän aikoo pysyä niissä puunkasvatusopeissa, jotka on hyviksi havainnut. Harsintatyyppisiä hakkuita ei tehdä.
”Metsästä tuloja aikovan kannattaa omistaa eri-ikäisiä metsäpalstoja, jotta pääsee joka vuosi myymään oikeassa vaiheessa olevia puita.”
Metsäpalstan ostopäätökseen vaikuttavat maapohja ja se, onko taimikko hoidettu kunnolla.
”Mihinkään haavikkoon ei pidä sotkeentua.”
Suhdanteita on maallikonkin hyvä metsäasioissa seurata, konkari opastaa. Puuta on turha myydä silloin, kun hinta ei ole kohdillaan.
”Tukkipuussa 80 euron kuutiohinta tuntuu jo hyvältä, todellisuudessa siitä saa vähän yli 60 euroa. ”
Valtion kemeratuista Yrjö Laakkonen ei lähtisi säästämään, koska metsän kasvun kannalta taimikon hoidot, ropsipuun hakkuut ja ensiharvennukset on tärkeitä hoitaa ajallaan.
”Pikavoittoja ei metsistä tule. Valtio saa moneen kertaan arvonlisä- ja leimaveronsa maa- ja puukauppojen yhteydessä.”
”Moto- ja ajomiesten tehdessä töitään rahaa kiertyy monelle. Puu on ollut sotien jälkeen pääelinkeinomme. Nytkin nostaisin metsätalouden ykkösasiaksi siinä, millä Suomi saadaan nousuun. Siihen pitää panostaa kaikki mahdollinen: sellusta pitää jalostaa tuotteita ja puuta hyödyntää lämmitysenergiana ja polttoaineena.”
Metsätilan hinnan pitää olla kohdillaan. Mieluummin Yrjö maksaa pikkuisen yläkanttiin kuin jättää hyvältä tuntuvan palstan ostamatta.
”Se harmittaa enemmän”, hän sanoo ja uskoo, että ensi vuonna 10 000 hehtaarin raja rikkoontuu.
Omiaan Laakkonen ei mieluusti myy. Välillä on pitänyt sen verran taipua kunnan miesten edessä, että saatiin Joensuun kupeeseen Mustavaaran laskettelukeskus perustettua.
Laakkosen palkkalistoilla on kaksi metsän hoitoon paneutunutta henkilöä. Tilakaupoissa käytetään ammattivälittäjiä.
Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjän kartanon mailla Laakkosten metsäala hipoo 4 000:ta hehtaaria. Lisäksi peltoja ja muuta alaa on 1 880 hehtaaria. Elykeskukselle suojelua varten luovutettiin parilla miljoonalla eurolla komeita kalliorantametsiä.
”Matkailua ja kalastusta siellä voidaan suojelusta huolimatta harrastaa.”
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
