MTK tehostaa järjestötyötä videokokouksin
MTK:n nautajaosto piti ensimmäisen videokokouksensa 14.3. Tekniikka toimii ja edunvalvontaa voidaan nyt parantaa tiheämmällä yhteydenpidolla, Tomi Toivanen iloitsee. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMTK:ssa on kokeiltu erilaisia videoneuvottelujärjestelmiä muutaman vuoden ajan.
”Tänä vuonna on tarkoitus edetä ripeästi ja ottaa videoneuvottelut laajasti käyttöön”, kertoo tuottajajärjestön kehitysjohtaja Markus Lassheikki.
Järjestössä halutaan tiivistää sisäistä yhteistyötä.
Ajatuksena on hyödyntää liittojen ja keskusliiton asiantuntijoiden osaaminen nykyistä paremmin koko valtakunnallisessa järjestössä.
Työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuvat vuosittain tuhansiin kokouksiin. Niihin matkustamiseen tuhraantuu aikaa ja rahaa.
Parituntiseen kokoukseen Helsingissä kuluu monelta osallistujalta matkustamisen vuoksi koko päivä, mutta videokokous kuluttaa vain oman kestonsa ajan.
Ruudulle saadaan kaikki osallistujat ja esityslista tai muu asiakirja. Sitä voi muokata kokouksen kuluessa.
Videoneuvottelujen käyttöönotto vaatii kokousten huolellista suunnittelua, Lassheikki kertoo.
Kokeilun alussa käyttäjien eri-ikäiset tietokoneet ja käyttöjärjestelmät sekä heikkolaatuiset laajakaistayhteydet vaivasivat jonkin verran. Videokokousten käyttöönotto aloitetaan siksi niistä työntekijöistä, joille saadaan yhdenmukaiset tietotekniikkalaitteet. Myöhemmin tekniikka ulotetaan myös esimerkiksi valiokuntien kokouksiin.
Videoneuvottelu onnistuu ulkopuolisenkin tahon kanssa, vaikka tekniset vaikeudet korostuvatkin eri järjestelmien välisessä yhteydenpidossa. Tähän mennessä MTK:n videopalaveriin on osallistunut esimerkiksi Maaseutuviraston väkeä.
Pilottivaiheen kokeilijat ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Ajan säästymisen lisäksi kiitosta sai videoyhteydellä järjestetty ohjelmistokoulutus.
MTK:n nautajaoston puheenjohtaja Tomi Toivanen on innoissaan videokokouksista. Ryhmään kuuluu viljelijöitä ympäri Suomea Torniosta Lappeenrantaan.
”Tällä saadaan parempi osanotto kokouksiin. Jos kokous on Helsingissä, aina on joku joka ei pääse.”
Yhteydenpito onnistuu aiempaa tiheämmin. Toivanen näkee videokokoukset perinteisten kokousten täydentäjänä, ei korvaajana.
”Ei sellaiseen maailmaan voida kokonaan mennä. Tarvitaan myös yhteisiä tapaamisia.”
Esimerkiksi strategiatyö on Toivasen mielestä luonteeltaan sellaista, että ihmiset on saatava oikeasti samaan paikkaan.
Pc-pohjainen videoneuvottelujärjestelmä maksaa muutaman kympin kuussa. Videoneuvotteluhuone suurempia osallistujajoukkoja varten on kalliimpi.
”Jos pystytään vähentämään matkustamista, ne maksavat itsensä nopeasti takaisin”, Lass-heikki vakuuttaa.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
