Yhä useampi haluaa luopua lemmikistään, kun rahaa ei ole – on myös toinen syy
Eläinsuojeluyhdistyksille tulee yhä enemmän koiria, jotka viranomaiset ovat ottaneet haltuun. Hoitoon päätyy nyt aiempaa huonokuntoisempia eläimiä.
Apua tarvitaan eniten eläinlääkärikuluihin, mutta myös eläinten perustarpeisiin, kuten ruokaan. Kuva: Carolina HusuLemmikinomistajien taloudellinen ahdinko jatkuu, kertoo Suomen suurin, valtakunnallisesti toimiva eläinsuojelujärjestö SEY Suomen eläinsuojelu tiedotteessa.
Avunpyynnöt SEY Suomen eläinsuojelun jäsensuojeluyhdistyksille ovat viimeisen vuoden aikana jatkaneet edelleen lisääntymistä.
Apua tarvitaan eniten eläinlääkärikuluihin, mutta myös eläinten perustarpeisiin, kuten ruokaan.
Eläimen omistajat haluavat luopua lemmikistään yhä useammin ja pyytävät siihen eläinsuojelijoiden apua.
”Lisääntynyt avun tarve ja halu luopua lemmikistä johtuvat yleisimmin lemmikinomistajien taloudellisista vaikeuksista. Myös eläimen käytösongelmat ovat usein syynä eläimestä luopumiseen, sillä omistajalla ei välttämättä ole osaamista tai rahaa niiden ratkaisemiseen”, sanoo SEYn viestintäpäällikkö Maria Eiskop.
SEY on esittänyt, että kunnat pitäisi velvoittaa järjestämään hinnoiltaan maltilliset peruseläinlääkäripalvelut, mukaan lukien eutanasia.
SEYn auttamien lemmikkien kokonaismäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla, mikä kertoo jäsenyhdistysten kapasiteetin ylärajan saavuttamisesta.
Suurin osa autetuista eläimistä on kissoja. Populaatiokissojen osuus on noussut 20 prosentilla edellisvuodesta ja on jo lähes puolet kaikista autetuista kissoista.
Populaatiokissa on hallitsemattomasti lisääntyneestä, villiintyneestä ja usein leikkaamattomien ulkokissojen ryhmästä peräisin oleva kissa.
Koirien tilanne taas on viime vuosina vähitellen huonontunut. Viranomaisten haltuun ottamien koirien osuus kaikista autetuista koirista on edelleen jatkanut kasvuaan.
Noin puolet autetuista koirista on tullut eläinsuojeluyhdistyksille viranomaisen päätöksellä.
Näissä tapauksissa omistaja on laiminlyönyt eläimen hoidon päihteiden ongelmakäytön ja muiden elämänhallinnan ongelmien takia.
”Kun rahat ovat vähissä, eläinlääkärikäyntejä joudutaan lykkäämään.”
Lemmikkieläimet päätyvät SEY:n mukaan eläinsuojeluyhdistysten hoitoon huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin. Eläimet ovat aiempaa ikääntyneempiä tai niiden sairauksia ei ole hoidettu.
”Kun rahat ovat vähissä, eläinlääkärikäyntejä joudutaan lykkäämään. Jos eläin on sairas ja voi huonosti, valvontaviranomainen voi joutua puuttumaan tilanteeseen ja ottamaan eläimen haltuun”, sanoo Eiskop.
Ihmisten taloudelliset ongelmat ja huonoina jatkuvat talousnäkymät vaikuttavat väistämättä eläinten hyvinvointiin.
SEY on esittänyt, että kunnat pitäisi velvoittaa järjestämään hinnoiltaan maltilliset peruseläinlääkäripalvelut, mukaan lukien eutanasia.
3 300 kissaa ja 700 koiraa
SEY Suomen eläinsuojelu on Suomen suurin, valtakunnallisesti toimiva eläinsuojelujärjestö. Sillä on 38 jäsenyhdistystä.
Viime vuonna SEYn jäsenyhdistykset hoitivat noin 3 250 kissaa.
Koiria yhdistysten hoitoon päätyi noin 700.
Muita lemmikkieläimiä, tuotantoeläimiä ja entisiä koe-eläimiä hoidettiin yhteensä noin 500.
Lemmikkieläimiä tuli hoitoon viime vuonna viranomaispäätöksellä 935, kun vuotta aiemmin niitä tuli 750.
Vapaaehtoiset hoitivat noin 2 300 luonnonvaraista eläintä, jotka olivat esimerkiksi loukkaantuneita tai emottomia.
SEY vastaanotti lähes 6 000 eläinsuojeluilmoitusta eläimestä, jonka hyvinvointi herättää huolta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
