Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kylän kokoontumispaikasta tuli Suomen suurin kesätori

    Marjukka Malkki ja Lea Hellstedt opastavat torimyyjät omille paikoilleen. Myyntipaikat jaetaan saapumisjärjestyksessä, ainoastaan koko kesäksi paikan varanneilla on kiinteä oma paikka. Jaana Kankaanpää
    Marjukka Malkki ja Lea Hellstedt opastavat torimyyjät omille paikoilleen. Myyntipaikat jaetaan saapumisjärjestyksessä, ainoastaan koko kesäksi paikan varanneilla on kiinteä oma paikka. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

    SOMERO (MT)

    Somerniemen kylässä Somerolla Varsinais-Suomessa on yksi Suomen suurimmista kesätoreista, ellei jopa suurin.

    Idea kesätorin takana on varsin yksinkertainen: tehdään kyläläisille kokoontumispaikka. Kokoontumispaikka kesätorista todella tulikin, eikä pelkästään kyläläisille.

    ”Oli vuosi 1986. Kylän miesten kanssa pohdimme, että kokoontua voisi muutenkin kuin kerran vuodessa tai kyläläisen lapsen rippijuhlissa. Niin syntyi idea kesätorista. Näin jälkeenpäin voi tosin sanoa, että tori oli täysin järjetön keksintö”, alkuperäiseen ideointiporukkaan kuulunut Kai Linnilä naurahtaa.

    Vaikka idea aluksi tuntuikin käsittämättömältä, toiminta polkaistiin käyntiin heti seuraavana vuonna. Koko 26-vuotisen elinkaarensa ajan tori on täyttänyt sille alkujaan asetetun tehtävän.

    ”Tämä on kokoontumispaikka, jonne osa kyläläisistä tulee joka viikonloppu. Vilkkaimpina viikonloppuina kävijöitä voi olla jopa 6 000–7 000”, toritoimikunnan puheenjohtaja Leo Malkki kertoo tyytyväisenä.

    Toukokuun lopusta elokuun loppuun joka lauantai järjestettävä tori pyörii vapaaehtoisvoimin. Järjestäjiä eli tuttavallisemmin toripoliiseja on vain viisi, mutta siitä huolimatta tehtävää riittää niin ennen toria, sen aikana kuin sen jälkeenkin.

    ”Joka perjantai siistitään parkkipaikat kuntoon ruohonleikkurilla. Toripäivänä ennen avaamista myyjille osoitetaan myyntipaikat. Torin aikana tulee huolehtia, että vessat ovat kunnossa ja paperia riittää. Lopuksi alue vielä siivotaan”, Somerniemi-seuran puheenjohtaja, yksi toripoliiseista, Anne Pentikäinen luettelee.

    Kerran vuodessa torialueella järjestetään talkoot.

    ”Keväisin järjestämme siivoustalkoot, joihin keräämme kyläläisiä lehti-ilmoituksella”, Pentikäinen selittää.

    Tori ei saa ulkopuolista rahoitusta, vaan kaikki rahat tulevat toripaikkojen vuokratuloista.

    ”Kuluja tulee yllättävän paljon. Vessat ja esiintyjät ovat suuri menoerä.”

    Torilla myydään liki kaikkea.

    ”Pitäisi lähteä siitä, mitä täällä ei myydä. Täältä ei saa viinaa eikä tupakkaa”, Linnilä kiteyttää.

    Alkoholittomuus on yksi kesätorin pääperiaatteista.

    ”Jo edesmennyt entinen Somerniemi-seuran puheenjohtaja sanoi, että tänne ei tuoda kaljatelttaa eikä pomppulinnaa. Samaa linjaa olen minäkin noudattanut”, Pentikäinen nauraa.

    Aluksi torille kelpuutettiin myyjiksi vain alkutuottajia.

    ”Nopeasti kuitenkin huomasimme, että se ei riitä palvelemaan asiakkaitamme, joten annoimme myös jälleenmyyjien tulla”, Linnilä selittää.

    Tällä hetkellä torilla on myyjiä kahdensadan molemmin puolin hieman viikonlopusta riippuen. Kaksi kolmasosaa on kirpputorimyyjiä.

    ”On muutamia sellaisia myyjiä, jotka ovat olleet mukana alusta asti. Esimerkiksi työkäsinemyyjä, leikkokukkamyyjä ja vihannesmyyjä ovat olleet mukana joka vuosi”, Linnilä listaa.

    Vaikka osa kauppiaista on pysynyt vuodesta toiseen, on myyjissä myös vaihtuvuutta.

    ”Noin puolet myyjistä on paikalla koko kesän, loput vaihtuvat. Juurikin vaihtuvuus on varmasti torin suosion salaisuus”, Pentikäinen pohtii.

    Järjestäjät eivät osaa nimetä mitään tiettyä syytä Somerniemen kesätorin menestykselle.

    ”Aluksi tämä oli absurdi juttu, koska juntit olivat perustaneet keskelle ei-mitään tällaisen. Ihmisiä saattoi siksi kiinnostaa”, Linnilä miettii nauraen.

    Toinen selitys menestykselle saattaa olla paikan henki.

    ”Tällä torilla myyjät eivät riitele keskenään. Täällä ei myöskään ole järjestyshäiriöitä”, Pentikäinen kertoo.

    Nykyään puhutaan uudistumisesta olipa kyseessä mikä asia tahansa. Somerniemellä ei kuitenkaan ole lähdetty siihen kelkkaan.

    ”Kesätorin on tarkoitus olla turvallinen ja tuttu keidas, vastaisku sille, että kaiken pitää nykyään uudistua. Mikäli uudistuksia tehdään, niiden tulisi syntyä samoin kuin idea toristakin, spontaanisti”, Pentikäinen perustelee.

    Linnilä, Malkki ja Pentikäinen ovat tulleet mukaan kesätoritoimintaan kukin omaa reittiään. Linnilä on ollut mukana alusta asti.

    ”Ensimmäiset viisitoista vuotta olin toripoliisina, mutta viimeiset yksitoista olen muuten vain kuulunut kalustoon”, Linnilä kertoo.

    Linnilän lähdettyä toripoliisirinkiin liittyi Malkki.

    ”Tulin mukaan, koska ajattelin, että täällä opin tuntemaan kylän ukot ja emännät, ja niin kyllä tapahtuikin”, Malkki juttelee.

    Pentikäinen puolestaan on tullut mukaan järjestelyporukkaan, koska on Somerniemi-seuran puheenjohtaja.

    Mutta mikä saa toripoliisit – niin entisen kuin nykyisetkin – tulemaan torille joka kesälauantai?

    ”Tämä on sosiaalinen tapahtuma”, Linnilä perustelee.

    ”Ajattelen, että se on viikon ainut vapaapäivä, kun tulen tänne”, Pentikäinen kiteyttää.

    ANNIINA KESO

    Avaa artikkelin PDF