”Toimeentulotuki Kelalleja järkeä etuuslakeihin”
Kansaneläkelaitos voisi ottaa nykyistä enemmän kuntien hoitamia maksatustehtäviä itselleen, arvioi pääjohtaja Liisa Hyssälä. Tällaisia ovat jo puhuttu omaishoidon tuki, kuntien kuljetuspalvelut ja toimeentulotuen perusosa.
”Toimeentulotuen normiosassa on etuudelle eksaktit perusteet ja usein sen saajat saavat myös työttömyys- ja asumistukea. Eli tiedot ovat jo meillä”, Hyssälä perustelee.
”Palveluseteleiden osalta tuntuu siltä, että nyt jokainen kunta tekee omia tietoteknisiä ratkaisujaan, kun meillä Kelassa on järjestelmät jo osittain valmiina. Tätä pitäisi ainakin selvittää. Olemme maksatuslaitos ja teemme maksatuksen tehokkaasti.”
Jo toteutuneena esimerkkinä hän mainitsee elatustuen. Sen hoitivat aiemmin kunnat 350–400 työntekijän voimin.
”Kun se siirtyi Kelalle, sitä hoitaa meillä nyt 80 työntekijää.”
Hyssälän mielestä sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa Sata-komitean muutama vuosi sitten tekemän työn pohjalta.
”Lainsäädäntö sosiaalipuolella on monimutkaista ja kieli käsittämätöntä”, Hyssälä sanoo.
Vaikeaselkoisuus on hänestä yksi syy runsaisiin valituksiin Kelan päätöksistä.
Kela voi selkeyttää viestintäänsä, mutta maksatuslaitoksena sen täytyy perustaa kaikki päätöksensä lakeihin, Hyssälä huomauttaa.
Ihmisiä hämmentävät esimerkiksi erilaisten etuuksien ehtona olevat perhekäsitykset.
”Käsitteet ovat epäselvät jo laissa. Jos sama perhe saa useampia etuuksia, eihän sitä voi käsittää, että tulot ja perhekoko lasketaan tykkänään eri tavoin eri laeissa. Ei tämä oikein ole mallillaan”, Hyssälä sanoo.
”Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvät pasmat asian korjaamiseksi, mutta en tiedä, mikä sitä viivyttää.”
Kuntauudistuksen ajamien kuntaliitosten edetessä Kelan nykyisten 215 konttorin verkosto tulee harvenemaan. Hyssälän kotikunnassa Liedossa on sentään vielä Kelan toimisto.
”Kun seuraa viime vuosien ja vuosikymmenien kehitystä, niin kyllähän palvelut ovat karanneet aika kauas. Mutta Kela säilyy siinä mielessä lähipalveluna, että se on puhelimen, netin ja kirjepalvelun päässä, vaikka henkilökohtaista palvelua ei aina olekaan siinä nurkan takana.”
Kelan vastaus konttorien karkaamiseen ovat posti, internet, ajanvarausajat, videoneuvonta sekä jatkossa erityisesti etuuksien suullinen hakeminen puhelimitse ja yhteispalvelupisteet.
Yhteispalvelupisteitä on nyt 151, ja niissä voi olla Kelan, kunnan, poliisin, verottajan, työvoimahallinnon ja maistraatin palvelua.
Vihreät ovat kannattaneet jo kauan kaikille kansalaisille maksettavaa kansalaispalkkaa, könttäsummaa, joka ei erottele summan saajaa elämäntilanteen mukaan. Nyt siitä puhuvat muutkin, tosin perustulon nimellä.
”Minä olen perusturvaihminen”, myöntää Hyssälä.
Hänestä Kela maksaa jo nyt tavallaan perustuloa: tukea ihmisen elämäntilanteen mukaan joko opiskelun, sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai vanhuuden perusteella, ja sen lisäksi asumisen tukia.
Päälle voi saada vielä toimeentulotukea kunnalta. Yhteissumma voi kohota tuhanteen euroon.
Könttäsumman jakaminen vähentäisi paperinpyöritystä Kelassa ja olisi helpompaa asiakkaillekin.
Työuria Hyssälä pidentäisi lyhentämällä opiskeluaikoja. Syys- ja kevätlukukauden lisäksi tulisi luoda kolmas lukukausi.
”Omaakin lastani seuratessa ihmettelin, kuinka paljon lomaa opiskelijoilla on. Opiskelu saattaa loppua toukokuun alussa ja jatkua vasta syyskuun puolivälissä. Nuori ihminen on neljä kuukautta kesällä ilman opiskelua, ja sitten tulevat taas syys-, joulu-, hiihto- ja pääsiäislomat”, Hyssälä hämmästelee.
”Kyllä siinä on tullut mieleen, että opiskelua kannattaisi tarjota enemmän, kun kouluilla on tilat ja kiinteät kulut juoksevat. Opiskelijat saisivat kolmannelle lukukaudelle opintotukea ja valmistuminen nopeutuisi.”
Jotakin mätää on myös siinä, jos työttömän pitää punnita, kannattaako mennä töihin.
”Koko pätkätyöproblematiikkaa pitäisi selvittää, sillä nykyisin omaa asemaa on melkein mahdotonta parantaa pätkätöillä”, Hyssälä sanoo.
”Lain mukaan Kelan pitää tulojen noustessa periä takaisin asumistukea, mutta missä sukanvarressa sitä rahaa ihmisellä on, kun kaikki lisätienestikin on mennyt elämiseen, kun on ehkä vielä murrosikäisiä lapsiakin? Elämä menee ihan sekaisin, kun tuet leikkaantuvat lyhytaikaisen työn vastaanottamisesta.”
Hyssälän mielestä asumistuelle pitäisi tehdä niin kuin työttömyysturvalle: hallitusohjelman mukaan työhön mennessä työttömyystuen saa pitää yhden kuukauden ajan ilman takaisinperintää. Tästä päätöksestä nykyhallitus saa keskustalaiselta kiitosta.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
