Maitotilallinen järjestää loman sijasta siilotanssit
Suvi Heinälahti oli siilotansseissa ensimmäistä kertaa. Jarno Lamminmäki on tanssittanut tyttöjä siilotansseissa aiempinakin vuosina. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoSASTAMALA (MT)
Haapamäen tilalle rakennettiin uusi siilo vuonna 1999 Sastamalan Kivijärvellä. Siilon pystyttämistä edelsi kova maanrakennusurakka.
Jari Haapamäki otti äitinsä Seija Haapamäen sanomiset tosissaan, kun hän heitti, että laakasiilon valmistuttua siinä pidettäisiin tanssit.
Niinpä vuonna 2000 uudessa siilossa pidettiin ensimmäiset siilotanssit. Lähes 200 ihmisen väkimäärä yllätti Haapamäet myönteisesti.
Nyt kävijämäärä on jokseenkin vakiintunut 1 000 ihmisen kieppeille. Yleisöennätystä pitää hallussaan Souvarit 1 300 kävijällä.
Siilotanssien aikana tilalla työskentelee isäntäväen lisäksi 30 henkeä.
Navettaan on otettu lomittajat hoitamaan 60 lehmää ja nuorkarjaa. Maitoauto käy illalla hakemassa maidot.
”Tämä tuo virtaa elämään”, kuittaa Haapamäki ihmettelyt, miten maitotilallinen jaksaa järjestää tällaisia tapahtumia.
”Maatilalta ei oikein pääse mihinkään. Tällä tavalla saadaan omaan arkeen hieman väriä.”
Jotta tällaisen tilaisuuden voi järjestää, täytyy varsinkin alussa tehdä melko paljon paperitöitä. Ehkä maanviljelijä on jo niin tottunut niihin, ettei homma tuntunut enää sen erikoisemmalta.
Tanssit on pidetty aina samana ajankohtana, heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. ”Tanssien jälkeen alkaa taas säilörehun teko ja siilon täyttö”, kertoo Jari Haapamäki.
Nykyisin itse tanssit ovat juhlatilaksi remontoidussa rehuvarastossa. Siilossa toimii illan ajan siilobaari, josta saa myös syötävää. Näiden lisäksi pihamaalle on pystytetty iso teltta, jossa pääsee laulamaan karaokea.
Vierailijat pääsevät halutessaan myös savusaunaan ja sen päälle kylpytynnyriin.
Juhlatila toimi aluksi vain kesäisin, mutta kun Sastamalan kaupunki päätti järjestää pikkujoulut tilalla, rakennus piti eristää.
Nyt juhlatilassa järjestetään esimerkiksi häitä, syntymäpäiviä, hirvipeijaisia ja meijerin tuottajapäiviä.
Suuri osa ihmisistä on isäntäväen tuttuja eri kyliltä, mutta kauempaakin tapahtumaa tullaan ihmettelemään.
Jarin isä Pertti Haapamäki harrastaa vanhoja traktoreita. Siilotansseihin moni tuli tänäkin kesänä naapurikylistä entisöidyn traktorin vetämässä kärryssä.
Jarno Lamminmäki tuli Hämeenkyröstä ”tapaamaan kollegoita” siilotansseihin. Hän työskentelee maataloushommissa ja käy tanssimassa yhdestä jopa viiteen kertaan viikossa.
”En osaa tassia, harjoittelen vasta”, Lamminmäki väittää. ”Tansseihin tulee lähdettyä 100–500 kilometrinkin päähän.”
Lamminmäki on viidettä kertaa siilotansseissa. ”Maalaisympäristö viehättää ja ihmiset ovat täällä saman henkisiä.”
Hän tuntee isännät entuudestaan. ”Täällä voi yhdistää työn ja huvin.”
Suvi Heinälahti Vesilahdelta on siilotansseissa ensimmäistä kertaa. ”Kuulin tutuilta, että tämä on hieno paikka. Uteliaisuus heräsi, ja päätin lähteä itse katsomaan.”
Myös Heinälahti harrastaa tansseja melko säännöllisesti. ”Kyllä tämä aivan tanssipaikasta menee. Iso koko hieman yllätti.”
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
