Huolestuttava ilmiö näkyy kuolonkolareiden taustalla: Melkein puolet autoilijoista on viime vuoden aikana lähtenyt rattiin, vaikka ei ole ajokunnossa
Ajamista heikentyneessä ajokunnossa perustellaan useimmiten sillä, ettei ole muuta vaihtoehtoa.Jopa neljä kymmenestä kuljettajasta on ajanut kuluneen vuoden aikana autoa, vaikka ajokunto on ollut heikentynyt, kertoo Liikenneturvan tekemä kysely.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.
Eniten suomalaisten ajokuntoa heikentää väsymys. Autoilijoista 16 prosenttia kertoi ajaneensa edeltäneen 12 kuukauden aikana niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin. Vain 58 prosenttia kertoi, ettei ole ajanut kertaakaan ajokunnon ollessa heikentynyt
Ajamista heikentyneessä ajokunnossa perustellaan useimmiten sillä, ettei ole muuta vaihtoehtoa. Liikenneturvan mukaan väsymys näkyy edelleen monen kuolonkolarin taustalla.
”Väsymys on edelleen suomalaiskuskien helmasynti. Vaikka väsymys voi olla monelle arkinen kumppani, auton ratissa tulisi siihen kuitenkin suhtautua kaikella vakavuudella. Noin joka kuudennessa kuolonkolarissa erottuu taustalta väsymystä tai vireystilan laskua”, Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm sanoo.
Päihteiden lisäksi ajokuntoa voivat nakertaa väsymys, lääkkeet, flunssat ja tunteiden kuohahtaminen. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yhdeksän prosenttia kertoo viimeksi kuluneen vuoden aikana ajaneensa autoa niin voimakkaan tunnekuohun vallassa, että uskoo sen olleen vaarallista. Kuusi prosenttia on ajanut autoa huonovointisena tai sairaana ja viisi prosenttia ajamiseen vaikuttavaa, itselle määrättyä lääkettä ottaneena.
”Estyneessä ajokunnossa ajaneet perustelevat ajamista ensisijaisesti vaihtoehdottomuudella. Myös kotimatka, varakuljettajan puute tai kokemus heikentyneen ajokunnon haitattomuudesta erottuvat syylistan kärkipäässä”, Nyholm kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






