Luonto kiittää, kunsorakuoppa jää auki
Vanhojen sorakuoppien jättäminen avoimeksi parantaa luonnon monimuotoisuutta. Avomaan- ja paahdealueiden lajisto on taantunut Suomessa, koska niiden elinympäristöt ovat kasvaneet umpeen.
Kiviainesta rakennusteollisuudelle toimittava Rudus on tarttunut tuumasta toimeen. Sen sijaan, että käytetyt soranottoalueet istutettaisiin mäntymetsiksi, ne jätetäänkin avoimiksi. Lisäksi alueille rakennetaan lammikoita ja pesiä eri lajeille.
Vanhoilla soranottoalueilla pesii muun muassa törmäpääskyjä ja kivitaskuja. Kuopan lämmin mikroilmasto houkuttelee paikalle hyönteisiä, joiden perässä tulee myös lepakoita. Tekolammikoilla voidaan turvata esimerkiksi viitasammakon viihtyvyys.
Osalla sorakuopista viihtyy myös ihminen, sillä niihin on tehty kirkasvetisiä uimapaikkoja.
Usein Rudus säästää monimuotoisuustyöllä rahaa, sillä kuoppien maisemointi metsittämällä tulisi kalliimmaksi kuin monimuotoisuuden turvaaminen.
”Kustannukset ovat yllättävän pienet. Hyötyä koituu myös siitä, että yhtiö välttyy ongelmilta”, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs kertoi eilen yhtiön järjestämässä monimuotoisuusseminaarissa Helsingissä.
”Tavoitteena on, että kun Rudus lähtee alueelta, luonto on monimuotoisempi kuin alueelle tultaessa.”
Ruduksella on satoja kiviainesalueita. Yhteensä kyse on jopa 10 000 hehtaarista. Alueiden luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi yhtiö on käynnistänyt Lumo-ohjelman, josta se toivoo myös muiden toimijoiden ottavan mallia.
KATJA LAMMINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
