Suomen eksotiikka puree Amerikassa
Tummaa silkkiä ja samettia, mustaa, syvää luumua sekä smaragdin vihreää. Riikinkukon sulkia. Sellaiselta näyttää Ivana Helsingin tämän talven mallisto, joka on nähty New Yorkin muotiviikkojen lavoilla.
Malliston nimi on Velvet Lake eli samettijärvi. Sen idea kumpuaa suomalaiselta maaseudulta.
”Minulla on muistikuva Vääksystä vanhempien landelta järven pinnasta, hetkeä ennen kuin se jäätyy”, muotisuunnittelija Paola Suhonen kertoo. Tumman veden roskainen pinta toi hänelle mieleen sametin.
Paola Suhonen perusti siskonsa Pirjon kanssa Ivana Helsingin vuonna 1998, ollessaan 24-vuotias. Sittemmin Paolan suunnittelemia naistenvaatteita on nähty kansainvälisten muotilehtien sivuilla sekä ainoana suomalaisena yrityksenä Pariisin ja New Yorkin muotiviikoilla.
Taiteilijan ideat ovat peräisin omasta eletystä elämästä. Suhonen kertoo kirjoittavansa suunnitellessaan ikään kuin omaelämäkertaa. Entisenä partiolaisena monet ideat kumpuavat luonnosta.
Arvot ovat yritykselle tärkeitä: nahkaa tai turkiksia ei käytetä.
Keskeistä on slaavilaisen ja skandinaavisen tyylin sekoittaminen. Yrityksen itään viittaava nimi on peräisin Suhosen kolmannesta etunimestä Ivana.
”Vaatesuunnittelija ei ollut koskaan ykköstavoitteenani”, Suhonen kertoo tiensä löytämisestä.
”Luovuus, käsillä tekeminen ja oman sisäisen maailman konkretisoiminen ovat olleet lähtövoimana.”
Vaatteiden lisäksi taiteen kandidaatti ilmaisee itseään elävän kuvan kautta. Elokuvaopinnot veivät helsinkiläisen Suhosen neljä vuotta sitten New Yorkiin. Puolitoista vuotta sitten ovet avautuivat arvostettuun elokuvakouluun Los Angelesissa.
Suhonen on jo kuvannut ensimmäisen pitkän elokuvansa. Teksasiin sijoittuvan road movie -tyylisen rakkaustarinan voi nähdä kesän alussa Suomessakin, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Vaikka elokuvahaave sai siivet alleen, vaatesuunnittelu jatkuu. ”Vaatteet ovat minulle supertärkeä ja rakas juttu. Vaatteet ja elokuva tuovat toinen toisiinsa lisää.”
Ivana Helsinki on muotitalon sijaan enemmänkin taidetalo.
Suhosella on ollut useita yhteistyöprojekteja muiden yritysten kanssa. Taiteilijan muotoilua on ollut esimerkiksi Nanson vaatteissa, Coca-Cola-tölkissä ja hakukone Googlen etusivulla.
Tällä hetkellä Suhosen taidetta voi nähdä Valion maitotölkissä.
Muina suunnittelijoina on useita Suhosen idoleita, kuten Oiva Toikka ja Eero Aarnio.
”Maitotölkki on arjen perusesine. Ei edes tule ajatelleeksi, että sitä designattaisiin.”
Suhonen oli helppo saada mukaan projektiin, kun hänelle kerrottiin, ettei millään design-esineellä ole yhtä suurta levikkiä kuin maitotölkillä.
”Jokaista tuotetta tehdään toukokuuhun mennessä miljoona kappaletta.”
Suhonen näkee, että suomalaisuus voi olla yritykselle myyntivaltti, mutta se ei yksin riitä.
”Vaikka ajatellaan, että suomalaisuus on hieno juttu, joillekin se ei merkitse mitään.”
Kotimaasta pitäisi osata poimia vahvuuksia ja muokata niistä omannäköisiä. Taiteilija on siinä keskeisessä roolissa: ”Ei voi vain ottaa poroja, saunaa ja Sibeliusta.”
Suhonen on hyödyntänyt suomalaisuudesta esimerkiksi melankoliaa ja metsäläisyyttä.
”Muoti on urbaani kulttuuri, joten sellaiset asiat koetaan eksoottisina.”
Suhonen kertoo, että elokuvakoulun pääsykokeissa kalifornialaiset tarttuivat erityisesti videoihin, jotka hän oli kuvannut yöllä Päijänteen rannalla.
”He ihmettelivät, missä on tällainen taianomainen valo, joka ei ole päivä eikä yö.”
”Suomi ja eksoottisuus ovat antaneet lisää, kun on poiminut rohkeasti suomalaisuudesta juttuja, jotka tuntuvat itsestään selviltä.”
Uralla haasteellisinta on Suhosen mukaan ollut tasapainoilu kaupallisuuden, taloudellisen kannattavuuden, eettisen arvomaailman sekä taiteellisuuden välillä.
Kaikki Ivana Helsingin vaatteet tehdään Euroopassa ja neuleet Suomessa.
Pientuotanto tekee mahdolliseksi valmistaa jotakin tuotetta vaikkapa vain kaksi kappaletta.
Jos tuotantoerät olisivat suuria, mallisto tylsistyisi. Pientuotannon ansiosta mukana voi olla kokeellisempiakin luomuksia.
Suhonen on ylpeä siitä, että on pystynyt pitämään koko uransa ajan oman linjan ja tekemään mieleistä työtä.
”Ainakin visuaalisella alalla oman tyylin ja äänen löytäminen on tärkeä työkalu.”
Atlantin takaa katsottuna Suomi näyttäytyy Suhoselle vähintäänkin yhtä ihanana kuin ennen.
”Helsinki on hirveän kosmopoliitti. Se on miniatyyrikoossa moderni, urbaani kaupunki. Helsingissä on avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri”, Suhonen kehuu.
Hänelle on selvää, että hän aikoo vielä palata kotimaahansa.
Losangelesilainen kannustaa suomalaisia yrittäjiä olemaan aidosti kansainvälisiä.
”Suomessa ajatellaan, että sitten ruvetaan viemään ja kansainvälistymään tai että ollaan melkein yhtä hyviä kuin muualla. Sellaiset ajatukset on romutettava alkajaisiksi”, hän kritisoi.
”Suomessa ollaan ihan yhtä hyviä kuin muualla. Miksi Suomi olisi jotenkin kansainvälisyyden ulkopuolella?”
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
