MTK: Palkkion voisi maksaa ilmoitettua aiemmin
Mäntsäläläisen Ari Reitin maitotilalla tehdään tiukkoja vyön- kiristyksiä tukipolitiikan muutosten takia. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMaidon tuottajahinnan raju lasku alkaa näkyä maitotilojen maksuvalmiudessa. Etelä-Suomessa AB-tukialueella tilannetta pahentaa siirtyminen kuukausittain maksetusta maidon litratuesta eläinkohtaiseen lypsylehmäpalkkioon.
Tällä hetkellä Maaseutuvirasto Mavin maksatusaikataulussa vuoden 2015 lypsylehmäpalkkion ensimmäinen erä maksetaan joulukuussa 2015 ja toinen erä touko–kesäkuun vaihteessa vuonna 2016.
”Maksatus ei ole pelkästään kiinni komissiosta, vaan keskustelua pitää jatkaa myös kotimaassa. Lypsylehmäpalkkio on mahdollista maksaa ilmoitettua aiemmin”, MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo sanoo.
Mavi voisi Pohjamon mukaan maksaa ennakkona 50 prosenttia palkkiosta jo lokakuun 16. päivä nykyisilläkin säännöillä. Loput vuoden 2015 palkkiosta voitaisiin maksaa alkuvuodesta 2016.
Pohjamo kertoo, että komission virkamiehiä käytiin painostamassa viimeksi maanantaina maksatusaikataulun aikaistamiseksi entisestään.
”EU:n asetusten mukaan poikkeustilanteessa palkkion maksua voi aikaistaa ja maitomarkkinoilla todellakin on poikkeustilanne.”
Komission virkamiehet eivät ole suorilta käsin tyrmänneet ehdotusta, mutta toteutuakseen se vaatii vielä toimia poliittiselta puolelta.
Tilojen heikentynyt talous alkaa näkyä myös välillisesti.”Esimerkiksi urakoitsijat joutuvat kärsimään, kun urakointilaskuja ei pystytä maksamaan”, Pohjamo sanoo.
Myös muiden kuin pakollisten investointien tekemistä on lykätty.
”Se näkyy konekaupassa, joka on käytännössä jäissä.”
Tammi- ja helmikuussa maitomarkkinoilla oli Pohjamon mukaan lupaavia merkkejä hintojen noususta.
”Maalis- ja huhtikuussa maitotuotteiden hinnat ovat kuitenkin tulleet jälleen alaspäin ja tilanne kiristyy.”
Pohjamon mukaan ei voi myöskään sivuuttaa sitä, että maitokiintiöjärjestelmä on ajettu alas.
”Tuoreimmat tiedot kertovat, että Saksan ja Ranskan maitomäärät ovat lähteneet kiintiöiden poistuttua kasvuun. Vuoden 2009 kriisin aikaan kiintiöt olivat turvana, mutta nyt niitä ei enää ole.”
Euroopassa tuottajat haluaisivat käyttää viimeisen kiintiökauden ylityssakot maitosektorin tukemiseen. Maksuista kertyy noin 800 miljoonaa euroa.
Suomalaisen maitoedunvalvonnan kanta on, että rahaa suunnattaisiin Venäjän vastapakotteista aiheutuneiden tulonmenetysten kompensaatiopaketteihin.
”Kauppasodassa maitotilat ovat joutuneet syyttömänä kärsimään. Viime vuonna saatiin kompensaatioksi vain roposia”, Pohjamo sanoo.
Nordean Lounais-Suomen alueen maatalousasiakkaista vastaava johtaja Erik Puttaa kertoo, ettei alueen maitotilojen maksuvalmiudessa ole ollut erityisiä ongelmia.
”Joitain järjestelyjä on hiukan tehty, mutta ei läheskään kaikilla.”
Puttaan arvion mukaan tilanne saattaa kuitenkin tiukentua syksyä kohti, mikäli tuottajahinta ei nouse ja lypsylehmäpalkkion maksatus pysyy lähempänä vuodenvaihdetta. ”Siinä tapauksessa voi tulla enemmän järjestelyjä vastaan.”
Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakkuuspäällikkö Antti Tamminen puolestaan kertoo pankin uusineen maksusuunnitelmia ja myöntäneen kausirahoitusta aiempia vuosia vilkkaammin, varsinkin etelän tukialueella.
”Tyypillinen summa on keskimäärin 20 000 euroa. Sillä pärjätään vuoden vaihteeseen, jolloin tuista voidaan maksaa takaisin.”
Alueella muutkin tilat ovat Tammisen mukaan ongelmissa, koska viime vuonna oli katovuosi ja myytävää satoa saatiin vain vähän.
Tamminen sanoo pankin suhtautuvan ongelmiin ymmärtäväisesti. ”Kun tapahtumat ovat asiakkaasta riippumattomia, emme rankaise vaan autamme vaikeina hetkinä. Tiedämme, mikä tilanne on.”
Päijät-Hämeen Osuuspankin asiakkuusjohtaja Sakari Eerola kertoo, että maksusuunnitelmiin on tehty hieman normaalia enemmän muutoksia. ”Ei kuitenkaan hälyttävän paljon. Maksuvalmiudessa on tiukempaa mutta ei mitään mullistavaa.”
Jos tuottajahinta pysyy matalalla, se alkaa Eerolan mukaan näkyä varsinkin niillä tiloilla, joilla on paljon velkaa. Lainojen lyhennysten kanssa tulee tiukkaa. Kaikkien rahoittajien viesti tuottajille on sama.
”Ottakaa ajoissa yhteyttä, sillä slloin asiat on helpompi järjestellä.”
Maitoasiamies kehottaa lähtemään liikenteeseen hyvissä ajoin ennen korkotukilainojen lyhennyksiä.
Jukka Lehtinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
