Viherryttämisen toimenpiteitä ei ole vielä lyöty lukkoon
Pahimmillaan suurin osa suojakaistoista
täytyisi digitoida vuosittain.«
TAMPERE (MT)
Lähes kymmenen prosenttia Suomen ensi vuoden viljelijätukipotista maksetaan uusista viherryttämistoimenpiteistä. Sen vastineeksi yli 15 hehtaarin tiloilta edellytetään, että peltopinta-alasta viisi prosenttia on ekologista alaa.
Vaatimus ei koske tiloja, joiden peltopinta-alasta yli 75 prosenttia on nurmea.
Suomi pystyy rajaamaan viherryttämisen ulkopuolelle laajoja alueita myös EU:n salliman metsäisyyspoikkeaman ansiosta. Jos jonkin alueen maapinta-alasta yli puolet on metsää ja peltopinta-ala on alle kolmannes metsän pinta-alasta, ekologista alaa ei vaadita.
EU tarjoaa jäsenmaille kymmenen vaihtoehtoa ekologiseksi alaksi. Niistä jäsenmaat voivat valita yhden tai useamman omaan kansalliseen järjestelmäänsä.
”Kansalliset valinnat ovat vielä avoinna ja keskustelu muun muassa viljelijöiden etujärjestöjen kanssa kesken”, selvittää tämänhetkistä tilannetta osastopäällikkö Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tällä hetkellä vahvimpina ehdokkaina listalla ovat kesannot, typensitojakasvit ja kerääjäkasvit.
EU:n listalla vaihtoehtoina olisivat myös muun muassa suojakaistat, maisemapiirteet ja metsänreunoilla sijaitsevat kaistat.
Niistä suojakaistat ovat jo viljelijöille entuudestaan arkea ympäristötuen myötä, ja uuden ohjelmakauden ympäristökorvauksessa se on edelleen.
Suojakaistoja ei kuitenkaan näillä näkymin tarjota Suomessa vaihtoehdoksi ekologiseen alaan, kertoo maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi.
Hän perustelee ratkaisua EU:n periaatteella, jonka mukaan yhdestä toimenpiteestä voidaan maksaa tukea vain yhden tukimuodon kautta.
Näillä näkymin suojakaistoja ei tule tarjolle ekologiseksi alaksi edes sillä edellytyksellä, että siitä maksettaisiin tukea vain toisen järjestelmän perusteella.
Neuvotteleva virkamies Sini Wallenius muistuttaa, että suojakaistoihin kuuluvat ympäristötuen suojakaistojen lisäksi myös kasvinsuojelun ja nitraattidirektiivin mukaiset suojakaistat.
”Jos suojakaistat hyväksyttäisiin ekologiseksi alaksi, ne kaikki pitäisi digitoida. Pahimmillaan suurin osa suojakaistoista täytyisi digitoida vuosittain. Siitä aiheutuisi valtavasti kustannuksia.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
