Mediat: Ruotsi puolitti ruoan arvonlisäveron – näin kuluttajat ottivat alennuksen vastaan
Kuluttajien ensireaktiot herättävät kysymyksiä veroalen todellisista hyödyistä.
Veronalennuksen taustalla on Ruotsin hallituksen mukaan tavoite alentaa kotitalouksien ruokakustannuksia. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenHuhtikuun alussa Ruotsissa otettiin käyttöön väliaikainen arvonlisäveron alennus ruoalle ja noutoruoalle.
Asiasta uutisoivat muun muassa ruotsalaismediat Dagens Nyheter ja SVT Nyheter.
Muutoksen myötä arvonlisävero puolittui tippuen 12 prosentista 6 prosenttiin. Uuden arvonlisäverokannan mukaisen elintarviketuotteen hinta laskee noin 5,36 prosenttia.
Väliaikainen vero on voimassa vuoden 2027 loppuun.
Veronalennuksen taustalla on Dagen Nyheterin mukaan tavoite siitä, että kotitalouksille jäisi ruokakustannusten laskun myötä enemmän rahaa käteen. Maan hallituksen arvion mukaan lapsiperhe voisi veroalen avulla säästää jopa 6 500 kruunua vuodessa ruokaostoksissa.
Euroissa säästö olisi noin 600 euron arvoinen.
Uudistuksen tavoitteena on maan hallituksen mukaan hillitä elintarvikkeiden jyrkkää hinnannousua korkean inflaation ja yksityisen talouden paineiden aikana.
Hallituksen laskelmien mukaan arvonlisäveron alennus tarkoittaa, että valtio menettää noin 37 miljardia kruunua verotuloja kyseisenä aikana, Dagens Nyheter kertoo.
Veronalennus koskee kaikkia myytäviä elintarvikkeita eli ihmisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita ja juomia sekä mukaan otettavia ruokia.
Vanha ruuan arvonlisäverokanta pysyy kuitenkin voimassa paikan päällä nautittavissa ruoissa. Ravintoloitsijat ovat ilmaisseet julkisesti huolensa siitä, miten epäreilu kohtelu vaikuttaa jo ennestään vaikeuksissa olevaan alaan.
Vuonna 2012 Ruotsin hallitus alensi ravintoloiden arvonlisäveroa 25 prosentista 12 prosenttiin, mikä johti halvempaan ruokaan ja useampiin työpaikkoihin ravintola-alalla.
Nyt ravintoloitsijoiden pelkona on, että kuluttajat valitsevat kotona syömisen ravintolakäynnin sijaan.
Ekonomisti Carl Eckerdal muistuttaa SVT:n jutussa pitämään mielessä hintakeskustelussa myös ruoantuottajien tiukan tilanteen.
Vaikka ruokakaupat haluavat hänen mukaansa osoittaa, että ne laskevat hintoja arvonlisäveron mukaisesti, voivat ruoan tuotantokustannukset nousta.
Dagens Nyheter jalkautui päivittäistavarakauppaan heti 1. huhtikuuta, kun uusi vero astui voimaan. Kaupan käytävällä haastateltu eläkeläispariskunta Sanna ja Louis Beausang eivät omien sanojensa mukaan havainneet hinnoissa mitään muutoksia.
”Ostosten tekeminen on kallista, varsinkin kun on paljon lapsia ja lapsenlapsia”, pariskunta toteaa.
Myöskään 26-vuotias Miriam Nordgren ei kiinnittänyt ostosreissullaan huomiota alennettuihin hintoihin. Hän kertoo ruoan hinnan vaikuttavan hänen kulutuskäyttäytymiseensä muun muassa ruoan kotimaisuuden kautta.
”Haluaisin ostaa ruotsalaista kanaa, mutta siihen ei ole aina varaa, ja silloin sitä ei valitettavasti tule syötyä sitä ollenkaan”, Nordgren kertoo Dagen Nyheterille.
Eläkeläispariskunta Monica Viklund ja Ulf Eriksson ei myöskään huomannut merkittävää eroa ruuan hinnassa. Pariskunta kertoo yleensä tekevänsä viikon ruokaostokset tiistaisin, mutta veroalennuksen voimaantulo keskiviikkona siirsi ostospäivän keskiviikolle.
Veroalennuksen hyödyistä ja vaikutuksista ollaan edelleen skeptisiä.
Ennen veronalennuspäivää julkaistun kyselytutkimuksen mukaan ruotsalaiset kotitaloudet eivät usko, että arvonlisäveron alennus ruoasta johtaisi halvempaan ruokaan.
Tutkimuksen perusteella jopa yhdeksän kymmenestä ihmisestä kertoo, ettei aio muuttaa ostokäyttäytymistään hinnanalennuksen vuoksi.
Dagens Nyheter: Sänkt matmoms – men kunderna upplever priserna som höga
SVT Nyheter: I dag sänks matmomsen – men pris-oron består
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
