Yhteyksien katkeaminen heikentää lännen kykyä nähdä Venäjälle – riskien ennakointi vaikeutuu
Venäjän ”palaaminen keskiajalle” ei vähennä sen luomaa turvallisuusuhkaa. Päinvastoin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan mukaan EU:n voisi olla syytä laajentaa Venäjä-pakotteitaan digitaaliseen teknologiaan. Kuva: Harri NurminenMaaliskuussa Venäjän hallinto alkoi kiihtyvällä tahdilla rajoittaa kansalaistensa internetin käyttöä, ja sillä on ollut merkittäviä vaikutuksia ihmisten arkielämään ja muun muassa maan talouteen. Mitä kehitys tarkoittaa Suomelle ja lännelle?
STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ensinnäkin näkymä Venäjälle heikkenee. Suojelupoliisista sanotaan, että kehitys on pidempiaikainen ja laajempi kuin esimerkiksi viestisovellus Telegramin sulkeminen.
”Yksittäisiä verkkoalustoja huomattavasti enemmän tilannekuvaan on vaikuttanut kaikenlaisen yhteydenpidon vähentyminen Venäjälle ja venäläisiin viime vuosina”, supo kommentoi STT:lle sähköpostitse.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya sanoo, että helposti voitaisiin ajatella, että "Venäjän palaaminen keskiajalle" vähentäisi sen luomaa turvallisuusuhkaa. Tilanne on hänen mukaansa päinvastainen, sillä siitä tulee ennakoimattomampi.
”Venäjästä tulee vähemmän läpinäkyvä Euroopalle, eli meidän kykymme pysyä sen sisäisen kehityksen perässä tai mahdollisuutemme tehdä avoimien lähteiden tiedustelua tulevat kärsimään paljon.”
Zavadskaya huomauttaa, että Venäjän hallinnon kansalaistensa sortoon ja valvontaan käyttämä teknologia on sama, jota ulkopuolelle kohdistuviin hybridioperaatioihin käytetään.
”Täsmälleen sama infrastruktuuri ja täsmälleen samat toimijat. Samoja asioita, joita toteutetaan maan sisällä, käytetään myös ulospäin.”
Kun näemme aiempaa huonommin, mitä Venäjän sisällä tapahtuu, meihin itseemme kohdistuvien uhkien ennustaminen vaikeutuu, Zavadskaya sanoo.
”Suurin osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että esimerkiksi kyberhyökkäysten ennakointi vaikeutuu.”
Verkostojohtaja Jukka Savolainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sanoo, että internetin rajoittaminen liittyy pitkään politiikalla ja lainsäädännöllä pohjustettuun kehitykseen.
”Kun valtion propaganda on ainoa tiedonlähde, jota seurataan, se väistämättä muokkaa ihmisten mielipiteitä. Näitä on historiassa nähty, että se on aika vaarallista toimintaa”, hän sanoo.
”Kun luodaan valmiudet siihen, ettei kansalaisilla ole mitään ulkomaan yhteyksiä ja kontrollimekanismeilla kansalaisten väliset yhteydet saadaan tiedustelun käyttöön, voidaan kysyä, mitä varten tällaisia tehdään.”
Kansan vastarinta vähenee, ja se hyväksyy helpommin huonon kohtelun sekä kurjemmat olot – esimerkiksi laajemman liikekannallepanon, Savolainen sanoo.
”Tämä on rationaalinen toimenpide, jos valmistaudutaan pitkittyvään ja laajenevaan sotaan.”
Savolainen katsoo, että esimerkiksi Venäjän taloudelle ja yritysmaailmalle aiheutuvat kustannukset ovat tässä tilanteessa maan hallinnolle toissijaisia.
”Venäjä on jo mennyt sotatalouteen ja tuottaa vauhdilla uusia aseita tavoitteenaan luoda kykyä käydä jopa jokin seuraava sota Ukrainan jälkeen. Kun maa on viety sotatalouteen, vapaan markkinatalouden säännöt eivät enää ole voimassa.”
Zavadskayan mukaan EU:n voisi olla syytä laajentaa Venäjä-pakotteitaan digitaaliseen teknologiaan.
”On kriittistä tunnistaa, että tätä digitaalista autoritaarista infrastruktuuria käytetään Eurooppaan kohdistetuissa hybridioperaatioissa. On tärkeää miettiä, mitä teknologisia pullonkauloja on Venäjän puolella ja miten niihin voidaan vaikuttaa pakotteilla.”
Zavadskaya sanoo, että tarvitaan myös lisää tutkimusta siitä, miten Venäjän digitaalinen ekosysteemi on tarkalleen kehittynyt ja mitä vaikutuksia sillä on EU:n turvallisuuden näkökulmasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
