Verkot ja verotpaisuttavat laskua
Sähkön hinta laski viime vuonna pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla merkittävästi. Vuoden lopussa tukkusähkön hinta oli noin 30 euroa megawattitunti, vuoden alussa hinta oli noin 50 euroa.
Tukkusähkön hintoja alensi muun muassa taloustaantuman aiheuttama sähkön kysynnän lasku ja lämpimät säät. Hintaa alensivat myös Norjan ja Ruotsin suuret vesivoimavarat, päästökaupan ja kivihiilen alhaiset hinnat.
Suomalaiset kotitaloudet ja maatilat eivät kuitenkaan päässeet viime vuonna hyötymän pienentyneestä sähkölaskusta, koska sähköveron korotus nosti sähkön kuluttajahintaa runsaan prosentin.
Paineet kuluttajahinnan nousua kohtaan jatkuvat, sillä sähkövero nousi jälleen vuoden alussa. Tulevaisuudessa sähkölaskua nostaa verotustakin enemmän sähkönjakeluyhtiöiden uudet velvoitteet. Niiden mukaan verkot on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, etteivät sähkökatkot saa kestää asemakaava-alueilla yli kuutta tuntia ja muilla alueilla yli 36 tuntia.
Energiaviraston ylijohtaja Riku Huttunen arvioi, että sähkön siirtohinnat tulevat nousemaan Suomessa keskimäärin 10–20 prosenttia.
Hajonta siirtohintojen nousussa tulee olemaan todella mittava. Huttusen mukaan vaikeammilla alueilla siirtohinnat voivat nousta kaapeloinnin seurauksena jopa 50 prosenttia. Tällaisia alueita löytyy erityisesti Itä-Suomesta, jossa on paljon metsien ja vesistöjen pirstomia alueita. Toisaalta esimerkiksi Helsingissä, missä sähkö kulkee jo nyt maakaapeleissa, ei uutta kaapelointitarvetta ole.
Sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen on perusteltua. Esimerkiksi vuoden 2011 lopun Hannu- ja Tapani-myrskyt pimensivät laajoja alueita. Kaapeloinnin kustannukset nousevat haja-asutusalueilla kuitenkin paikoin todella korkeiksi. Vaikka sähkön jakeluverkon ylläpitäminen kuuluu sähköyhtiöille, pitäisi harkita myös yhteiskunnan velvoitteita infrastruktuurin ylläpitämisessä.
Yhtenä syynä kasvaneisiin sähkölaskuihin pidetään sitä, etteivät kuluttajat kilpailuta sähköyhtiöitä riittävästi. Kuluttajat voivat kilpailuttaa kuitenkin vain sähköenergian osuutta laskusta. Veroja ja siirtohintoja ei voi kilpailuttaa.
Sähkön hinnan suora vaikutus kuluttajien sähkölaskuun on vähentynyt ja tullee vähentymään jatkossakin. Sähköenergian osuus on tänä vuonna kuluttajien sähkölaskussa 39, siirrossa 29 ja veroissa 32 prosenttia.
Kaikesta huolimatta Suomi on pärjännyt tähän saakka suhteellisen hyvin sähkön hintavertailussa. Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa sähkön kuluttajahinta hinta on Suomeen verrattuna lähes kaksinkertainen. Saksassa kuluttajat joutuvat maksamaan sähkölaskussaan uusiutuvan energian takuuhinnan ja markkinahinnan erotuksen. Suomessa erotus maksetaan valtion budjetista.
Sähkön suhteellisen halpa hinta on ollut suomalaisen teollisuudelle merkittävä kilpailuetu. Tulevaisuudessa tämä etu saatetaan menettää, koska eurooppalaiset sähkömarkkinat halutaan yhtenäistää. Yhteisillä markkinoilla ei voi olla nykyisenkaltaisia hintaeroja. Lisäksi EU:n komissio katsoo karsaasti teollisuuden eri maissa saamia energiaverohelpotuksia.
Sähköveron korotusta on perusteltu erityisesti ympäristösyillä. Se on ymmärrettävää, mutta kuinka kivihiilen käyttö energian tuotannossa syrjäyttää samaan aikaan vero- ja tukipolitiikan seurauksena uusituvan kotimaisen metsähakkeen?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
