"Yhteinen etu vaatii koordinointia liittokierroksellakin"
Valtakunnansovittelija Minna Helle varoittaa työllisyyttä ja ostovoimaa haittaavasta palkkakilpailukierteestä.
"Työriidat kärjistyvät julkisuudessa. Sovitteluprosessi edellyttää luottamusta puolin ja toisin: "Puhumalla asiat ratkeavat", sanoo valtakunnansovittelija Minna Helle. Kuva: Kari SalonenPuheet työmarkkinoilla koventuvat, ja syksyn liittokierros lähestyy. Työmarkkinajärjestöt puristavat nyrkkiä taskussa, kilpailukykysopimus ja voimassaolevat työehtosopimukset takaavat toistaiseksi työrauhan.
Valtakunnansovittelija Minna Helteen toimistossa on pahaenteisen hiljaista. Parhaillaan käynnissä olevan työriidan osapuolet eli Kaupan liiton ja kaupan alan ylempien toimihenkilöiden YTN:n neuvottelijat Helle lähetti takaisin keskustelemaan keskenään. YTN haluaa neuvotella työehdoista saadakseen aikaan työehtosopimuksen. Kaupan liitto ei halua koko työehtosopimusta.
"Heti, kun tulee uutta, olen valmis käynnistämään sovittelun", Helle vakuuttaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Valtakunnansovittelijalla on ollut vilkas alkuvuosi. Sovittelija on saanut setviä ja sovitella viittä työriitaa Bulevardin toimistolla.
Työriidan sovittelu edellyttää, että Bulevardilla osapuolet voivat puhua ja punnita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja luottamuksellisesti ja sitoumuksetta.
"Työtaistelu on eräänlaista sodankäyntiä. Neuvotteluprosessia pitäisi pystyä suojelemaan samalla, vaikka julkisuudessa ammutaan kovilla", Helle kertoo työnsä luonteesta.
Vuoden 2015 alussa valtakunnansovittelijana nelivuotisen kautensa aloittanut Minna Helle sanoo hyvän kommunikaation olevan tärkein osa sovittelijan työtä.
"Puhumalla asiat ratkeavat. Uskon puhumiseen, joskus tarvitaan saarnaakin."
Maan hallituksen edellyttämä ja työmarkkinaosapuolten neuvottelema kilpailukykysopimus toi palkkoihin nollakorotukset ja 24 tuntia vuosityöaikaa lisää. Kikyä on sekä kehuttu että haukuttu.
Talous on kiky-sopimuksen jälkeen kääntynyt parin prosentin kasvuun. Kierrokset syksyn liittokohtaisille palkkaneuvotteluille käyvät jo nyt kovaa.
"Nollaratkaisut eivät tule syksyllä kyseeseen", sanoi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa runsas kuukausi sitten.
Metsäteollisuus ja Paperiliitto aloittavat teollisuusliitoista ensimmäisenä palkkaneuvottelut lokakuussa. Paperia seuraa Teknologiateollisuus ja Metalliliitto kuukauden päästä ja sen jälkeen Kemianteollisuus, Palta ja palvelualat. Julkisen sektorin työehtosopimukset päättyvät peräjälkeen marraskuusta eteenpäin.
Työmarkkinakeskusjärjestöt pysyvät jatkossa poissa neuvottelupöydistä. Tapahtuu vallan uusjako, kun liitot hoitavat neuvottelunsa omillaan.
Valtakunnansovittelija Minna Helle haluaa uskoa siihen, että syksyn neuvotteluissa yhteinen etu, talouskasvu ja työllisyys ovat "yhteinen iso tavoite".
"Liittokierroksella ei ole yhteisesti sovittua palkankorotusten yleistä linjaa. Pään avaajat sen yleensä ratkaisevat."
Liittokierroksilla on painetta tehdä tes-sopimuksiin liittokohtaisia tekstimuutoksia. Tarpeellisiksikin koetut uudistukset ovat jääneet tekemättä keskitetyillä palkkakierroksilla.
Muutokset ostetaan sopimuksiin tavallisesti rahalla eli palkankorotuksin, koska niillä toimialat ja yritykset saavuttavat kustannussäästöjä. Palkankorotus onkin vain yksi osa sopimuksissa.
"Syksyllä pitää pystyä avoimesti kertomaan, mikä on sopimusten tuoma kustannustason muutos. Jos eri osapuolten näkemykset tästä eroavat, sovittelijan pitää pystyä arvioimaan, mikä on niin sanottu yleinen linja."
Valmiita, yhdessä sovittuja työkaluja ei ole olemassa, kuten ei kiky-sopimukseen kirjattua Suomen malliakaan.
"Olennaista on, että syksyllä tehtävistä sopimuksista syntyisi solidi, kestävä linja. Tämä olisi Suomen mallin ydin.
Helteen arvion mukaan on yhä mahdollista, että syksyllä syntyy yleinen työmarkkinalinja, jota voidaan soveltaa muissakin sopimuksissa.
"Liittokierroksillakin on koordinoitava, jotta pystyttäisiin huomioimaan myös yhteinen etu. Jos jokainen ajaisi omaa etuaan, voi syntyä palkkakilpailu, ja se olisi huono asia työllisyyden ja ostovoiman kannalta.
Metalliliitto, Team ja Puuliitto valmistelevat omaa Teollisuusliitto-fuusiotaan. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto on vahvistanut SAK:n liittojen koordinoivan keskenään syksyn palkkaneuvotteluissa. Epäilemättä myös työnantajaliitoissa yhteistyö tiivistyy.
Kuluneen vuoden aikana Minna Helle on tutustunut Ruotsin keskitettyyn, vientiteollisuuden palkkoja ja suhdanteita seuraavaan järjestelmään. Ruotsin sovittelijaa vastaavalla Medlingsinstitutetilla on omat ekonomistinsa ja talousennusteensa.
"Ruotsalaisilla on aika vakuuttavaa dataa maltillisten palkankorotusten, ostovoiman ja työllisyyden osalta viimeiseltä 20 vuodelta. Suomella olisi vielä suurempi tarve kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta hyville työmarkkinasopimuksille."
"Riitely ei kannata."
Valtakunnansovittelija Minna Helle saa tavan takaa vastata kysymykseen, mitä hän tekee silloin, kun ei ole työriitaa ratkaistavana. Sovittelijan ja hänen sihteerinsä kahden hengen toimistossa on haastatteluhetkenäkin hiljaista ja Bulevardin neuvotteluhuoneet tyhjinä.
No, mitä teet, Minna Helle?
"Käyn paljon puhumassa sopimisen puolesta. Siitä, että riitely ei kannata. Minulla pitää myös olla tosi hyvä tuntuma siitä, mitä eri puolilla yhteiskuntaa tapahtuu."
Tilannekuvan sovittelija rakentaa "rauhan" aikana. Sovittelijan tulee myös olla neutraali toimija ja ymmärtää kaikkia. Sovittelijan työhön Helle siirtyi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtajan paikalta.
Pystytkö olemaan tasapuolinen?
"Minullakin on näkemyksiä, mutta on ammattitaitoa tiedostaa ja putsata omat näkemykset niin, etteivät ne vaikuta työriidan sovitteluun."
Minna Helle kertoo olevansa kotoisin maalta. Riitojen ratkaisun vastapainona marjanpoiminta ja mansikoiden punnitseminen on rentouttavaa puuhaa mansikanviljelijän tyttärelle Kivijärveltä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
