Koska Kiinan kupla puhkeaa?
Keväällä Kiinan asuntomarkkinoilta alkoi kuulua sijoittajia huolestuttavia viestejä.
Uusien asuntojen aloitukset ovat romahtaneet viime vuodesta, myyntiajat pitenevät ja hinnat laskevat.
Onko maan asuntokupla puhkeamassa?
Rakennusalan mittakaava on Kiinassa
käsittämätön.
Maassa on tuotettu kahden vuoden aikana enemmän sementtiä kuin Yhdysvalloissa koko 1900-luvun aikana.
Moodysin arvion mukaan rakennus- ja kiinteistöala muodosti viime vuonna 23 prosenttia
Kiinan bruttokansantuotteesta. Osuus on
selvästi isompi kuin Espanjassa tai Irlannissa asuntokuplan kuumimpina vuosina.
Kiinan keskushallinnolla on tunnetusta holvit
täynnä rahaa. Paikallishallinto on kuitenkin korviaan myöten veloissa. Lainojen vakuutena on usein rakennusmaata, jonka arvon on
odotettu nousevan.
Tiukan sääntelyn takia Kiinassa toimii myös valtava varjopankkijärjestelmä, eikä kukaan tiedä pimeiden velkojen todellista määrää. Korruptio rehottaa ja aasialaisessa kulttuurissa ongelmia peitellään viimeiseen asti.
Osa analyytikoista rauhoittelee pelkoja. Romahduksen sijaan kyse on heidän mielestään markkinoiden normaalista tasapainottumisesta.
Asunnoille on myös todellista kysyntää.
Historian suurimmassa kansainvaelluksessa sadat miljoonat kiinalaiset muuttavat tulevina vuosina kaupunkeihin. Miljoonakaupunkeja on jo yli 160 ja lisää syntyy kuin sieniä sateella.
Virallisen suunnitelman mukaan jo seuraavien viiden vuoden aikana 100 miljoonaa maalaista asutetaan kaupunkeihin.
Kenenkään ei ole syytä toivoa Kiinan talouden romahdusta.
Maailman tehdas on myös maailman suurin kuluttaja. Pelkkä kasvun hidastuminenkin
vaikuttaisi kielteisesti maailmantalouteen ja Suomen vientiin.
Maataloudessa paljon on laskettu Kiinan
varaan. Esimerkiksi maitomarkkinoilla olisi
odotettavissa melkoinen alamäki, jos Kiinan kysyntä alkaisi sakata.
Rakennusalan ylikuumeneminen ei ole
Kiinan ainoa murhe. Vähintään yhtä paha on nopean kasvun mukanaan tuoma ympäristökriisi.
Länsimaista poiketen Kiinassa ei ole kyse mistään liito-oravien tai pandakarhujen pelastamisesta, vaan siitä voiko ilmaa hengittää tai vettä juoda.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmansaasteet laskevat Pohjois-Kiinan asukkaiden odotettavissa olevaa elinikää yli viidellä vuodella.
Vesistöt ovat täynnä myrkyllisiä kemikaaleja, maa täynnä raskasmetalleja ja joessa kelluvat sianraadot ajavat ihmisiä pelon valtaan.
Tähän asti köyhät kiinalaiset ovat olleet
valmiita hyväksymään ympäristötuhot hintana paremmasta elintasosta. Nyt kansalaisten mitta alkaa olla täynnä.
Myrkylliseen ympäristöön kyllästyneet ihmiset ovat alkaneet osoittaa mieltään. Rikkaat taas pakkaavat tavaransa ja muuttavat pois maasta.
Jos Kiina selviää ympäristökatastrofistaan, edessä on vielä kolmas haaste.
Kovalla kädellä toteutettu yhden lapsen
politiikka pysäytti väestöräjähdyksen, mutta
johti samalla täysin vinoutuneeseen väestörakenteeseen.
Työikäisen väestön määrä on lähtenyt
laskuun ja parin vuosikymmenen päässä
odottavat huoltosuhteen romahdus ja jättimäiset eläke- ja sosiaaliturvakustannukset.
Ongelmat ovat Kiinan johdolla hyvin tiedossa. Asuntomarkkinoita on luvattu elvyttää, ympäristöongelmia yritetään panna kuriin ja yhden lapsen politiikkaa ollaan helpottamassa.
Nähtäväksi jää miten presidentti Xi Jingping onnistuu tavoitteissaan.
Kiina on yhtä korruptoitunut kuin Kreikka. Kreikasta poiketen Kiinassa ei kuitenkaan
järjestetä vaaleja.
Maata johtaa rautaisella otteellaan kommunistinen puolue ja sen liepeillä häärivä bisneseliitti.
Kiinan nousua on länsimaissa ihmetelty ja pelätty. Usein sanotaan, että parin vuosikymmenen päästä meilläkin puhutaan kiinaa.
Tähän mennessä en ole länsimaissa juuri kiinankieltä kuullut. Sen sijaan kiinalaiset
puhuvat erinomaista englantia. Kiinalainen kulttuuri ei ole vallannut länsimaita. Länsimaiden kulutuskulttuuri on sen sijaan vienyt kiinalaiset mukanaan.
Ongelmien paisuessa kiinalaisia alkaa
kiinnostaa myös länsimainen demokratia.
Silloin puhkeaa kommunistien viimeinen kupla.
niklas.holmberg@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
