Kuskipula koettelee kuljetuksia
Metsäteollisuuden takavuosien synkät uutiset näkyvät yhä puukuljetuskoulutuksen aloituspaikoissa.
Ala ei vedä nuoria, vaikka metsäala lupaa pysyviä työpaikkoja ja kilpailukykyisiä palkkoja.
Toissa syksynä voimaan astuneet raskaan kaluston massa- ja mittamuutokset toivat hetkellistä helpotusta puukuljetuksiin, kun yhdistelmäajoneuvon kyydissä saa kuljettaa aiempaa suurempaa puukuormaa. Yhdeksänakselisen ajoneuvon suurin sallittu paino on tällä hetkellä 76 tonnia.
Metsäteollisuuteen kaavaillut uudet investoinnit tulevat arvioiden mukaan lisäämään puunkäyttöä karkeasti kymmenellä miljoonalla kuutiolla.
Puunkuljetustarve tulee tämän myötä kasvamaan liki 20 prosenttia, arvioi kuljetusalan etujärjestö Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry.
”Puunkuljetuksissa on totaalinen koulutusvaje. Kuljettajia on koulutettu pääasiassa toisen asteen koulutuksessa, mutta saanto sieltä alalle on ollut riittämätön”, sanoo SKAL:n metsäkuljetusyrittäjien puheenjohtaja Hannu Lamminen.
Kuljettajia on vuosikymmenen aikana eläköitynyt ja valunut muille aloille. Viime vuoden aikana noin 70 yrittäjää lopetti toimintansa, samalla kun uusia yrittäjiä aloitti nelisenkymmentä.
SKAL on yhdessä Metsäteollisuuden kanssa laskenut, että seuraavan neljän vuoden aikana alalle tarvittaisiin vuosittain noin 300 uutta kuljettajaa, jotta teollisuuden puu pysyisi liikkeellä.
Yksi tärkeimpiä väyliä haalia uusia kuljettajia puunkuljetukseen on puolustusvoimat, joka kouluttaa vuosittain merkittävän määrän raskaanliikenteen kuljettajista.
Rekkakortin hankkiminen itsenäisesti autokoulussa on käynyt kalliiksi, joten ani harva hankkii kuorma-autokortin omatoimisesti.
”Ajokorttilain muutokset ja direktiivikoulutukset ovat nostaneet kuorma-autokortin hintaa, mikä on romahduttanut kortin ajavien määrän viiteen kuuteen tuhanteen. Ammattiliikenne tarvitsisi periaatteessa kaiken sen kapasiteetin omaan käyttöönsä”, Lamminen sanoo.
Lähivuosien akuuttiin kuljettajapulaan yritetään alalla vastata lisäämällä erityisesti aikuiskoulutuspaikkojen määrää.
SKAL on laskenut, että tulevina vuosina nuorisokoulutuksesta pitäisi saada 50 kuljettajaa ja aikuiskoulutuksesta 250 joka vuosi.
Tavoite on kunnianhimoinen, sillä esimerkiksi vuonna 2011 nuorisokoulutuksen kautta puunkuljetukseen valmistui ainoastaan 11 kuljettajaa, Lamminen kertoo.
SKAL:n koulutusprojekti tosin poikii jo hedelmää, sillä aikuiskoulutuspaikkoja saatiin viime vuonna lisättyä useissa oppilaitoksissa.
Aikuiset alanvaihtajat valmistuvat kuljettajiksi puolessa vuodessa, jonka jälkeen ammattiin oppiminen tapahtuu työharjoitteluna kuljetusyrityksessä.
Uuden nuoren kouluttaminen puolestaan vaatii kolmesta neljään vuotta, Lamminen selittää.
Koulutuspaikkojen lisäämistä suurempi haaste on alan arvostuksen nostaminen, jotta uusia kuljettajia hakeutuisi alalle. Puukuljetukset ovat yksi vaativimmista kuljetuksen muodoista, sillä niissä operoidaan isoilla autoilla pienillä teillä, Lamminen sanoo.
”Toisaalta tämä on itsenäinen ala, jossa saa touhuta vapaasti, se luo yleensä työnteolle motiivia. Väittäisin, että ala on nykyään palkoissa ja muissa työehdoissa kilpailukykyinen muihin aloihin verrattuna.”
Lamminen muistuttaa, että kuljetusyritysten kannattavuuteen ja työn mielekkyyteen vaikuttaa oleellisesti tiestön kunto, joka on päässyt pahasti rapautumaan.
Uudet metsäteollisuuden investoinnit edellyttäisivät, että myös alempi tieverkko saataisiin hoidettua.
Parempi tiestön kunto toisi säästöjä kuljetuskustannuksiin ja parantaisi kuljetusyritysten kannattavuutta.
”Teollisuus kuitenkin investoi ja tuo pääomaa, niin yhteiskunnan pitäisi hoitaa tiet, että voidaan pitää työ kustannustehokkaana”, Lamminen muistuttaa.
AURA PILKAMA
Viime vuonna
70 kuljetusyrittäjää lopetti. Uusi yrittäjiä alalle tuli vain
nelisenkymmentä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
