Suomi haluaa EU-budjetin päätökseen marraskuussa – "Suomen nettomaksu voi kasvaa"

Tytti Tuppurainen korostaa suomalaisministerien keskinäistä yhteistyötä EU:n budjettisovun rakentamisessa. "Jari Lepällä on siinä tärkeä tehtävä maatalouden ja maaseudun osalta, ja avuksi on hänen ja komissaari Phil Hoganin pitkäaikainen yhteistyö", hän toteaa. Kuva: Kari Salonen

Suomen tehtävä on luovia budjettia kasaan mahdollisimman epäkiitollisessa tilanteessa, kun EU:ssa on viiden vuoden välein toistuva siirtymä. Uusi komissio ja EU-parlamentti aloittavat loppuvuodesta.

”Vuoden loppuun mennessä pitäisi silti olla valmista. Teemme kaikkemme, että se onnistuu”, vakuuttaa epäilijöille eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

"Puheenjohtajana Suomi voi tuoda neuvotteluihin meille tyypillistä maalaisjärkeä luomaan henkeä, että asiat on tehty ratkaistaviksi."

Käytännössä kokonaisuus halutaan kasaan lokakuun aikana. Eurooppa-neuvosto voisi siten kokoontua nykyisen puheenjohtajansa Donald Tuskin johdolla päättämään vuosien 2021–2027 budjetin ennen marraskuun loppua.

Muutoin Tuskin seuraaja Charles Michel joutuu melkoisen mahdottomalta vaikuttavaan paikkaan heti työnsä ensi metreillä.

Budjetin pohjaksi Suomi lähetti viime viikolla kaikille jäsenmaille luottamuksellisen kyselyn. Siinä selvitetään kunkin maan tarpeita budjetin kokonaistasosta sekä eri sektoreiden välisiä painotuksia.

Vastauksia on pyydetty 26. elokuuta mennessä, minkä jälkeen Tytti Tuppurainen tapaa kaikki kollegansa kahdenvälisesti.

”Selvitämme, mitkä ovat kipupisteet ja ehdottomat takarajat joustoille. Sopua ei synny, jos jotkut tuntevat itsensä voittajiksi ja jotkut häviäjiksi”, hän muistuttaa.

Viimeksi päätös EU:n budjetista syntyi vasta kauden viimeisen vuoden aikana. Se johti tilanteeseen, jossa maataloustukien maksatukset sekä kaikkien muiden EU-ohjelmien rahoitukset viivästyivät.

Nyt edessä on entistä ankarampi vääntö. Nettomaksajien taakkaa kasvattaa Britannian hyvin todennäköinen ero.

Lisäksi budjetin painotuksia halutaan muuttaa vahvistamalla tutkimuksen ja kehityksen sekä yhteisen turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen varoja. Vanhastaanhan maatalous- ja aluepolitiikka ovat napanneet valtaosan EU:n yhteisistä varoista.

Kohdelista jatkuu. Rahaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä maahanmuuton hoitamiseen ja oikeusvaltiokysymysten vahvistamiseen. EU:n kehitysapuakaan ei ole varaa vähentää, koska köyhempien maiden tilanne on vahvasti kytköksissä niin ilmastonmuutoksen etenemiseen kuin muuttoliikkeen paineeseen.

”On täysin mahdollista, että jo lokakuussa tulee mutkia matkaan. Mutta en halua uskoa niin”, Tytti Tuppurainen toteaa.

Suomen omista painotuksista ministeri ei halua puhua tässä vaiheessa paljon.

”Puheenjohtajana meidän tehtävämme on auttaa muodostamaan yhteinen neuvottelulaatikko, joka luovutetaan Eurooppa-neuvostolle. Niin kauan emme aja omaa etuamme.”

Vasta sen jälkeen Suomi palaa neuvotteluissa tavalliseksi jäsenmaaksi ja "sordiino voidaan ottaa pois".

”Siitä alkaa oman kansallisen vaikuttamisen paikka.”

Tuppuraisen puheista voi päätellä, että tiukan paikan tullen Suomi tinkii omaltakin osaltaan ennemmin siitä, kasvaako nettomaksuosuus, kuin että jouduttaisiin tinkimään tärkeimmistä asiakokonaisuuksista.

"EU:lla pitää olla tarkoituksenmukainen budjetti. Emme ole haukkoina painamassa budjettia alas, mutta emme myöskään niiden huikentelevien joukossa, jotka haluavat hyvin ison budjetin."

Suomen kannalta oleellista on koko EU-ajan jatkunut linja siitä, että maatalouden toimintaedellytykset turvataan koko unionin alueella.

"Se on kaiken a ja o, jos toki capin kakkospilari on nettomaksuaseman osalta tärkeämpi meille", sanoo maa- ja metsätalousvaliokunnassa kaksi edeltävää kautta työskennellyt Tuppurainen.

Samoin aluepolitiikassa Suomi aikoo hallitusohjelman mukaisesti pitää kiinni pohjoisten ja itäisten maakuntien erityistuesta.

Tytti Tuppurainen nostaa budjetista esiin ilmastonmuutoksen torjumisen ja aluepolitiikan yhteyden. Se on myös Suomelle tärkeä.

"Meillä pitää olla työkalu siihen, kuinka hiilen- ja samoin turvetuotannosta luopuvia alueita tullaan vastaan. Ei voi olla niin, että jotkut alueet maksavat toisia enemmän ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksia", hän korostaa.

Hän arvioikin, että osalle nettomaksajamaita budjetin porkkana voi löytyä ilmastonmuutosrahastosta.

Uutisen otsikkoa on vaihdettu 26.7. kello 9:20 nostamalla siihen nettomaksun osuus.