Apetitin yritysostojen aika on ohi
”Jos tuottajan ja elintarviketeollisuuden välinen ketju on hajanainen, siitä seuraa aina vaikeuksia. Siksi Apetit tarvitsee tiivistä yhteyttä viljelijöihin”, Apetitin toimitusjohtaja Veijo Meriläinen sanoo. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistokesäpäättäjä
Sarjassa haastatellaan yritysten
toimitusjohtajia.
”Yhtenäisen konsernin, ruokaliiketoiminnan ja yhteisen Apetit-brändin rakentaminen.” Siinä on tehtävä, jonka Apetitin uusi toimitusjohtaja saa, kertoo yhtiön hallituksen varapuheenjohtaja, Veijo Meriläinen.
Tehtävään kuuluu ruokaa valmistavien vihannes- ja ruokapakasteiden, Apetit kalan ja pari vuotta sitten ostetun tuoresalaattien organisaatioiden yhdistäminen.
Aiemmin erillisistä yhtiöistä tehdään yksi tuotanto-, myynti- ja markkinointiorganisaatio, joka myy kaikki tuotteet ruokakauppoihin ja ammattikeittiöille.
”Meidän raaka-ainepohja antaa mahdollisuuden yhdistellä niitä uudella tavalla. Haetaan enemmän ruokaratkaisuja. On onnistuttu hyvin esimerkiksi uunigratiinilla, jossa on yhdistetty punajuuri ja sinihomejuusto”, Meriläinen selventää.
Meriläinen paikkaa väliaikaisesti toimitusjohtajana huhtikuussa lähtenyttä Matti Karppista. Uuden pomon pitäisi olla talossa vuodenvaihteessa.
Paljon muuttuu, sillä aikanaan Apetitin edeltäjää Lännen tehtaita kutsuttiin sekatavarakaupaksi. Liiketoiminta rönsyili konepajasta rehuihin.
Nyt yritysostosten ajat ovat ainakin toistaiseksi ohi.
”Meidän on ensin löydettävä oman tekemisen ydin ja orgaanisen kasvun vaihe, ennen kuin voimme edes harkita etenevämme yritysostojen kautta.”
Ruokapuolen tulos on tänä vuonna ollut heikko. Ensimmäisellä neljänneksellä tuli 1,5 miljoonaa euroa takkiin. Varsinkin kalakauppa on ollut talouden murheenkryyni.
”Lyhyen tähtäimen tavoite on nykyisen liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen ja ennen kaikkea kala- ja tuoresalaattien liiketoiminnan saaminen kuntoon.”
Sitten kun organisaation uudistus on valmis, voidaan miettiä liikevaihdon kasvattamista. Kasvua aiotaan hakea uusien tuotteiden ja tuotekehityksen avulla.
Organisaation uudistaminen on Meriläisen arvion mukaan nyt noin puolivälissä. Työvoimaa on tällä hetkellä noin 600 henkilöä.
Uudistushanke on varmasti yksi syy siihen, miksi Karppinen sai huhtikuussa lähteä.
”Kyllähän yhtiön hallitus haluaa uudenlaista vauhtia muutoksen läpiviemiseen. Pientä dramatiikkaa siinä oli”, Meriläinen myöntää.
Ruoka tuo noin 400 miljoonan euron liikevaihdosta noin puolet. Toinen puolisko tulee vilja- ja öljykasvikaupasta. Alkuvuonna viljapuoli petrasi tulosta viime vuodesta 600 000 eurolla 2,3 miljoonaan euroon.
Molemmilla on hyvin tiivis yhteys alkutuotantoon.
Meriläinen lupaa, että suhdetta maanviljelijöihin korostetaan vielä nykyistä voimakkaammin.
”Yhtiön menestys pohjautuu pitkälti kotimaiseen alkutuotantoon, eli erikoiskasvi-, vilja- ja vihannestuotantoon. Ilman kotimaista tuotantoa ei ole kotimaista teollisuutta.”
Tuottajasuhdetta pitää vaalia, jotta tuotantoketju toimii.
”Jos ketju on hajanainen, kuten esimerkiksi munasektorilla, niin on ollut vaikeuksia koko ajan. Paras esimerkki on Valio, joka pystyi kokoamaan tuottajaintressin yhteen ja on menestynyt markkinoilla. Se tuo hyvää koko ketjuun.”
Vaikeuksia on ollut myös öljykasvien ja sokerin ketjuissa.
”Ainoa jäljellä oleva öljykasveja puristava on meidän Mildolan yksikkö. Vuosien varrella kotimainen margariiniteollisuus on kadonnut kokonaan. Samalla on kutistunut myös viljelyala.”
Sokeria Suomessa jalostaa vielä Sucros, josta Apetitilla on 20 prosentin osuus. Mutta sokerijuurikkaan viljely Suomessa on ollut vaakalaudalla jo vuosia.
”Jos juurikkaan kasvatusedellytykset loppuvat, on se kohtalokasta myös jalostamisen jatkumisen kannalta”, Meriläinen toteaa.
Sokerin tuotanto hyödyttää myös Säkylän ruokapakastetehdasta, sillä tehtaat sijaitsevat samalla tontilla.
”Sokerin tuotannolla on oleellinen merkitys alueen teollisuusinfrastruktuurin, kuten lämmön, höyryn ja jätehuollon kannalta.”
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
