Lisää näkyvyyttä
Suomalainen syö kalkkunanlihaa noin 1,7 kiloa vuodessa, kun siipikarjanlihan suosikkia, broileria, kuluu kymmenkertainen määrä.
Kalkkunantuotantoa on pyritty kehittämään Suomessa jo useaan otteeseen. Tilat ovat investoineet tuotantoon, mutta hallit ovat saattaneet tyhjentyä jo parin vuoden jälkeen kannattavuusongelmien takia.
Ulkoilevista ja luonnonmukaisesti kasvatetuista kalkkunoista toivotaan nyt uutta puhtia kotimaiselle kalkkunanlihatuotannolle. Asiantuntijat uskovat erikoistuotteiden tulevaisuuteen. (MT 14.2.)
Kalkkunantuotannon perusongelmana on selvästi broileria korkeammat tuotantokustannukset. Kustannusero vain kasvaa luonnonmukaisessa ja laidunkalkkunantuotannossa, mutta kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan tarvittavaa lisähintaa.
Kalkkunalla on monta etua: liha sisältää hyvälaatuista rasvaa, runsaasti proteiinia ja vähän energiaa. Suomalaistuotannon valtti on hyvä terveys. Lintujen kasvatuksessa joudutaan turvautumaan lääkitykseen poikkeuksellisen vähän.
Kalkkunaa ei kuitenkaan tunneta, sitä ei eroteta broilerista eikä monikaan tiedä, millaista ruokaa lihasta voi valmistaa. Lihalta puuttuu myös oma tuotemerkki. Se ei erotu kaupan hyllystä, sillä pakkaukset myydään yleensä broilerikyltin alla.
Jotta kalkkunantuotanto voisi hyötyä kuluttajien kiinnostuksesta erikoistuotteita kohtaan, lihalle tarvittaisiin lisää näkyvyyttä. Kalkkunanlihaa pitää pystyä tuotteistamaan uudella tavalla ja tuotteet brändätä muista erottuvaksi.
Tässä työssä tarvitaan koko tuotantoketjua tilalta teollisuuteen ja kauppaan asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
