Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kotipuutarhassa voi kasvattaa sellaista mitä kaupasta ei saa

    Itse viljellyt kasvikset tuovat monipuolisuutta ruokapöytään ja säästävät ruokakuluissa.
    Puutarhuri hoitaa kaikkia kasveja tarpeen mukaan. Jos joku kärsii kylmyydestä, sitä täytyy peitellä, jos joku kuivuudesta, sitä täytyy kastella, ja jos jossain on tuhohyönteisiä, niitä täytyy torjua, sanoo Arno Kasvi.
    Puutarhuri hoitaa kaikkia kasveja tarpeen mukaan. Jos joku kärsii kylmyydestä, sitä täytyy peitellä, jos joku kuivuudesta, sitä täytyy kastella, ja jos jossain on tuhohyönteisiä, niitä täytyy torjua, sanoo Arno Kasvi. Kuva: Pasi Leino

    Kasvisten viljelyä kannattaa ja pitää opetella, kannustaa puutarhaneuvos, Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri emeritus Arno Kasvi.

    Itse viljellen pystyy kasvattamaan sellaisiakin kasvilajeja ja -lajikkeita, joita ei kaupassa eikä muuallakaan ole tarjolla.

    Viljelymenetelmiin kannattaa perehtyä ja maa huolehtia kuntoon, silloin tuloksena on paras mahdollinen sato, Kasvi opastaa.

    Kulunut alkukesä on ollut keittiökasvimaata hoitavalle piinaavan kylmä.

    "Kaikki lämpöä vaativat ovat avomaalla kärsineet: kurpitsat, kurkut, melonista puhumattakaan", kertoo Kasvi seuraamistaan Turun yliopiston Ruissalon puutarhan hyötykasveista.

    "Jos lämpöä vaativia – tämmöisiä kesäkurpitsoja ja kurkkuja – ei ollut suojattu kunnolla, ne tärväytyivät niin paljon, että ne eivät siitä enää toivu.

    Muiden kasvien tilanne näyttää hyvältä.

    "Salaattirivi on mehevän rehevän värikäs, että siinä rupeavat hampaat lyömään loukkua, niin herkullisen näköisiä ne ovat", Kasvi kuvailee.

    "Myös kaikki juurekset ja kaalintaimet näyttävät hyviltä, eikä niissä ole tuholaisia."

    Kun nyt tuskitellaan epäonnistuneen viljelyn kanssa, voi samaan aikaan ryhtyä toimiin kunnostamalla ensi kesäksi suunniteltuja keittiökasvipalstoja.

    "Jos tosissaan satsaa tähän hommaan ja on maata käytettävissä, pitäisi ensi kesäksi ajateltu viljelypalsta nyt kesannoida", Kasvi sanoo.

    Jos palstaa ei ole vuosiin viljelty, ensimmäiseksi maasta pitää selvittää sen happamuus eli pH-arvo. Sen avulla selviää, kuinka paljon maa tarvitsee kalkkia.

    "Sitten on tietysti ojitus. Sen on oltava kunnossa, jotta liika vesi poistuu riittävän nopeasti", Kasvi painottaa.

    "Hapan maa ja huono ojitus tarkoittavat vähintäänkin sitä, että maassa on möhöjuuri. Se haittaa ristikukkaisia keittiökasveja, kuten retiisiä, retikkaa ja kaaleja."

    Jos maa on kovin savista ja jäykkää, Kasvi neuvoo lisäämään siihen vielä tämän kesän aikana eloperäistä materiaalia. Maanparannukseen sopivat hyvin esimerkiksi silputtu kaisla, talli- ja karjanlanta, aaltojen tuoma ja silputtu rakkolevä sekä vanha komposti.

    "Eloperäinen materiaali on levitettävä ja muokattava ainakin osittain maan sekaan, jotta saadaan mullan pieneliöstö liikkeelle."

    Kasvi muistuttaa levittämään ensi vuoden palstalle kompostinkin jo syksyllä, koska esimerkiksi etananmunat ja muut haitalliset tekijät kuolevat talvella pakkasessa.

    "Parasta olisi, jos keittiömaan paikan voisi vaihtaa melkein joka vuosi. Silloin vanhat vaivat, kuten kasvitaudit ja juurien jätteet, jäävät edelliselle palstalle, eikä uudella palstalla ole tautipaineita. Monet kotipuutarhat ovat oikeita taudin pesiä. Niissä viljellään joka vuosi samoja palstoja ja moni vielä ylilannoittaa kasvustoja", Kasvi sanoo.

    Keittiökasveja Kasvi neuvoo lannoittamaan niiden kasvun mukaan.

    "Hyvä on pitää kasvimaan kupeessa kahta isoa kastelutynnyriä, joista toisessa on lannoitevettä ja toisessa lämpenevää kasteluvettä."

    Jos levittää rakeista lannoitetta pintaan, kuluu Kasvin mukaan viikkokin, ennen kuin ravinteet ovat kasvien käytössä.

    "Kun lannoitevesi on sopivan vahvaa, se leviää maahan, mikroeliöstö käyttää sitä hyväkseen ja juuret aktivoituvat."

    Kastelun järjestäminen on hyvä suunnitella etukäteen. "Vettä meillä kyllä Suomessa riittää. Ei tarvitse tuskitella, että kasvit eivät kuivuuden takia kasva."

    Eniten lämpöä vaativia kasveja, kuten tomaattia, paprikaa ja kurkkuja, kannattaa viljellä kasvihuoneessa.

    "Jos on vähintään 20 neliön kasvihuone, kesäkurpitsakin voi ihan hyvin."

    Kurkut ovat vaativia liian lämmön suhteen.

    "Niillä lämpö ei saa nousta yli 28 asteen, se on pahempaa kuin yön kylmyys", Kasvi sanoo.

    Kurkkuja ja muita kasvihuoneessa kasvatettavia täytyy myös leikata niin, että ilma kiertää kunnolla ja kaikki saavat riittävästi valoa.

    "Muuten kasvustosta tulee viidakko ja se kuumenee. Sinne iskevät punkit, eikä siinä auta tolut eikä mikään. Hoitajalta vain menevät hermot."

    Kasveja pitää typistää ja sato korjata veitsellä, ei käsin taittelemalla.

    "Homebakteerit ja sienirihmastot menevät erittäin helposti repeytyneestä kannasta sekä kasvavaan kasviin että korjattuun satoon."

    Esimerkiksi leikattukantaista, kovapintaista kesäkurpitsaa pystyy Kasvin mukaan säilyttämään noin 15 asteessa pitkälle talveen.

    "Ei ole kyse siitä, etteikö osattaisi viljellä. Mutta ei osata säilyttää. Näissä asioissa on paljon tekemistä."

    Arno Kasvilta ilmestyi keväällä Palstalta parempaa -kirja, jossa hän antaa vuosikymmenien viljelykokemusten pohjalta keskeisiä ohjeita hyötykasvien viljelyyn keittiöpuutarhoissa.

    Arno Kasvi: Palstalta parempaa. Kuvat: Pasi Leino. 298 sivua. Readme.