Ilmastokasvatusta myös työelämään – "Jos keskusteluyhteys katoaa, työntekijät voivat kokea ilmastotyön jopa vastenmielisenä"
Ilmastokeskustelussa ei tahdota apulaisprofessori Ilkka Ratisen mukaan muistaa, että ympäristö ja talous samoin kuin ympäristö ja terveys kulkevat käsi kädessä. Yksittäiset keinot eivät ole käänteentekeviä eivätkä ratkaise moniulotteista ongelmaa.
Matkailusta aiheutuvien päästöjen kompensoiminen kuten muutkin yksittäiset toimet ovat tärkeitä ilmastotyössä, mutta mikään niistä ei ole yksinään käänteentekevä ratkaisu. Kuva: Juha KauppinenLapin yliopiston vetämä Suomen ilmastopaneelin ilmastokasvatushanke päätyi loppuraportissaan suosittamaan ilmastotiedon lisäämistä kouluissa ja työpaikoilla. Kouluissa suositetaan sen sisällyttämistä opintosuunnitelmaan.
Työntekijöitä kuuntelemalla työpaikoilla saataisiin käytännöllisiä ideoita siitä, kuinka ilmasto otetaan huomioon, sanoo apulaisprofessori Ilkka Ratinen.
Sen sijaan jos työntekijöiden sekä ammattikoulussa opiskelevien ajatukset laiminlyödään, tilanne on vain omiaan korostamaan työpaikkojen hierarkkisuutta.
”Jos kohtaantopinta katoaa, työntekijät voivat kokea ilmastotyön jopa vastenmielisenä”, hän sanoo viitaten tasaveroiseen, aitoon keskusteluun.
Ilmastonmuutos on monimutkainen ja laaja-alainen ilmiö. Ratkaisevaa on niin eri kouluasteilla kuin työelämässä, miten ihmiset pystyvät sisäistämään sen omassa arjessaan.
”Poliittisilla areenoilla ja sosiaalisessa mediassa keskustelu on mennyt väittelyksi siitä, syönkö punaista lihaa vai mitä muuta hyvää tai huonoa minä teen. Usein etsitään vain yhtä helppoa ratkaisua, vaikka tämä on paljon isompi kysymys.”
Ratinen pohtii, että suomalaisessa keskustelussa ei aina edes haluta muistaa, että ympäristö ja talous samoin kuin ympäristö ja terveys kulkevat käsi kädessä.
Esimerkiksi käy ruoka. ”En usko, että punaisen lihan tuotanto loppuu missään kokonaan, mutta sen käytön kohtuullistaminen olisi yksilötasolla järkevää terveyssyistäkin.”
Matkailusta aiheutuvien päästöjen kompensoiminenkaan ei ole käänteentekevä ratkaisu.
Ilmastotyö on Suomen mahdollisuus näyttää, kuinka pieni, keskimäärin korkeasti koulutettu kansa oppii sopeutumaan siihen muutokseen, joka ilmaston lämmetessä tapahtuu kautta linjan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, apulaisprofessori sanoo.
Samalla syntyy uudenlaista työtä ja toimeentuloa.
”Me voisimme ojentaa hiilikädenjäljen malliksi muillekin. Tätä ei vain jostain syystä haluta poliittisessa keskustelussa pitää esillä vaan keskustelua leimaa negatiivisuus.”
Negatiivisuus taas tunnetusti lamaannuttaa. Tulevaisuudenuskon vuoksi on Ilkka Ratisen mukaan tärkeää tuntea, että omilla teoilla on merkitystä.
Lue myös:
Toimittajalta: Ahdistuksesta toivoon ja tekoihin
MT selvitti koulujen ja päiväkotien ilmastokasvatusta – toteutuu lähinnä jätteiden kierrätyksenä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
