"Todella järjetöntä hommaa", tuottaja lyttää luomunurmen tuet
Kalajokisen maidontuottajan Ilkka Myllylän mielestä tuottajahinta on kohtuullinen, mutta hömppäheinien ja luomusäilörehun tukeminen estää tilojen kehittämistä.
"Ei aariakaan hömppäheinää", Ilkka Myllylä viljelee Kalajoella 200 hehtaarin alaa. Oman karjan rehun lisäksi tila tuottaa viljaa myyntiin. Kuva: Esko Keski-VähäläKalajokinen maidontuottaja Ilkka Myllylä pitää hömppäheinien tukia maatalouden suurimpana ongelmana tällä hetkellä. Jopa suurempana kuin Venäjän asettamaa tuontikieltoa.
"Ongelma on maatalouden sisäinen. Pellon vuokramarkkinat ovat tällä hetkellä täysin tukossa", Myllylä sanoo.
Hän pyörittää yhtiömuotoista 70 lypsylehmän tilaa yhdessä veljensä kanssa. Suunnitelmissa on investointi kahden lypsyrobotin navettaan.
Lisäpeltoa on kuitenkin vaikeaa saada. Kalajoen alueella pellon vuokrahinnat liikkuvat 500–750 euron ja myyntihinnat 10 000–15 000 euron välillä hehtaarilta. Helppohoitoinen ja hyvin tuettu nurmiviljely ei myöskään kannusta tilojen väliseen yhteistyöhön esimerkiksi viljelykierrossa.
Myllylän mukaan hömppäheinäpellot harmittavat laajasti viljelijöitä, vaikka moni ei halua asiasta puhua.
Myllylä on selvittänyt erilaisten nurmialojen määriä Luonnonvarakeskuksesta.
"Suomen pelloista 21 prosenttia saa pinta-alatukea vuodessa 300 miljoonaa euroa ilman sadontuottoa tai luomutuettuna riskittömänä säilörehujen ja heinien tuotantona, jossa tuki on moninkertainen viljelyn kustannuksiin nähden", Myllylä laskee.
Luomuviljelyssä häntä närästää käytäntö, jossa pellot ovat luomussa, mutta karja ei ole. Luomusäilörehu syötetään tavanomaisessa tuotannossa oleville lehmille. Noin 80 prosenttia luomupelloista on nurmella.
"Tuetaan luomutuotantoa, mutta mitään luomutuotetta ei päädy kuluttajan pöytään. Todella järjetöntä hommaa."
Luonnonhoitopeltoina, suojavyöhykkeinä, viherkesantona ja monimuotoisuuspeltoina on noin 10 prosenttia peltoalasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
