Kevään eduskuntavaalitkäydään uudella vaalipiirijaolla
Suomen historian järjestyksessään 37. eduskuntavaaleihin käydään uudistetulla vaalipiirijaolla.
Vaalipiirien määrä vähenee kahdella, viidestätoista kolmeentoista, kun Etelä-Savon ja Kymen vaalipiiri yhdistetään Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalaksi.
Uudesta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valitaan 17 ja Savo-Karjalan vaalipiiristä 16 kansanedustajaa.
Vaalipiirien paikkaluku määräytyy asukasluvun perusteella.
Suomen eduskuntaan valitaan yhteensä 200 kansanedustajaa.
Ylivoimaisesti suurin Suomen 13 vaalipiiristä on kevään eduskuntavaaleissa Uusimaa, josta valitaan 35 kansanedustajaa.
Väkirikasta Uuttamaata pidetään monesti vaalituloksen kannalta ratkaisevana vaalipiirinä.
Monissa aiemmissa eduskuntavaaleissa eri puolueet ovat asettaneet nimekkäimmät poliitikkonsa ehdolle Uudellamaalla. On myös sangen yleistä, että vaalipiiriin siirtyy ehdokkaita muualta maasta.
Helsingin vaalipiiristä valitaan 22, Pirkanmaalta 19, Oulusta 18, Varsinais-Suomesta 17 ja Vaasasta 16 kansanedustajaa.
Hämeen vaalipiiristä valitaan 14 kansanedustajaa ja Keski-Suomesta 10.
Pienimmät vaalipiirit ovat Satakunta, josta valitaan 8 kansanedustajaa sekä 7 kansanedustajan Lappi.
Ahvenanmaalta valitaan yksi edustaja.
Kulunut vaalikausi on ollut Suomen politiikassa poikkeuksellisen myrskyistä.
2011 muodostetusta kuuden puolueen sinipunavetoisesta hallituksesta on jäljellä enää neljä, kun vasemmistoliitto ja vihreät ovat siirtyneet perussuomalaisten ja keskustan seuraksi oppositioon.
Sekä pääministeri että valtiovarainministeri ovat vaihtuneet kesken hallituskauden. Vaihtuvuus myös muiden ministerien osalta on ollut suurta.
Hallitusta on moitittu epäyhtenäisyydestä, ideologisesta hajanaisuudesta ja tehottomuudesta poliittisessa päätöksenteossa.
Päähallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n suosio on laskenut erilaisissa gallup-mittauksissa voimakkaasti hallituskauden kuluessa.
SDP:n kannatus madaltui tuntuvasti erityisesti vuosina 2012 ja 2013, mutta punainen käyrä on kääntynyt viime kuukausina loivaan nousuun.
Kokoomus piti hallituskauden alussa useimmiten hallussaan gallupien kärkipaikkaa, mutta mitä pidemmälle hallituskausi on edennyt, sitä vaikeammaksi tilanne on käynyt. Syys-talvella 2014 kokoomus on romahtanut.
Perussuomalaiset keikkuivat vaalikauden alussa välillä jopa gallup-ykkösenä, mutta kannatus on heilunut ylös-alas. Viime aikoina perussuomalaisten suosio on laskenut ja puolue on putoamassa SDP:n ja kokoomuksen kannasta.
Eduskuntavaaleissa 2011 murskatappion kokenut keskusta on nostanut kannatustaan. Keskusta nousi ensi kerran gallup-kärkeen keväällä 2013, mutta syksyllä 2014 keskusta on repäissyt muihin puolueisiin rajun, miltei 10 prosenttiyksikön kaulan.
Yle Uutisten marraskuun mittauksessa keskustaa äänestäisi 26,7 prosenttia vastanneista. Kokoomus sai 17,3, SDP 16,1 ja perussuomalaiset 14,3 prosentin kannatuksen.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
