Ympäristö menettää
Työryhmät valmistelevat parhaillaan vuoden päästä voimaan astuvaa ympäristökorvausjärjestelmää.
Ohjelmassa on mukana on 90 prosenttia maatiloista ja 95 prosenttia pelloista. Jos uusi korvausjärjestelmä toteutuu tämänhetkisessä muodossaan, sen suosio voi jäädä kauas nykyisestä.
MTK:n ympäristöjohtaja arvioi, että jopa viidennes ohjelmaan nyt sitoutuneista voi jättää uuden sitoumuksen tekemättä. (MT 22.11.)
Jos ympäristötuen ehdot kiristyvät selvästi, etenkään suuria satoja tuottavien tilojen ei olisi enää taloudellisesti järkevää sitoutua siihen. Näin uusi järjestelmä kääntyisi ympäristöä vastaan.
MTK ja SLC ovat esittäneet ravinnetasetta lannoituksen perustaksi lannoitustaulukkojen sijaan. Ravinnetasetta ja tasapainoista lannoitusta kannattavat myös Itämeren suojelukomissio Helcom, Itämeren ympäristöjärjestö CCB ja Maailman luonnonsäätiö WWF.
Valmistelutyöryhmissä viljelijöiden ja järjestöjen ääntä ei ole kuultu. Ravinteiden enimmäismääriä rajoittavat taulukot aiotaan pitää tuen ehtona.
Toinen iso huolenaihe liittyy kannustavuuteen. Näillä näkymin maksettavia korvauksia aiotaan laskea. Jos näin käy, kustannusten ja tulomenetysten korvaamisen jälkeen rahaa tuskin liikenee enää kannustimeksi.
Moni taho pitää maataloutta lähes ainoana Itämeren saastuttajana. Tilojen ympäristökuormitus on kuitenkin vähentynyt Suomessa selvästi enemmän kuin OECD- tai EU-maissa.
Vuosina 1990–2004 ravinnetaseella lasketun typen määrä väheni Suomessa 65 ja fosforiylijäämä 42 prosenttia. Vastaavat luvut OECD-maissa keskimäärin olivat typellä 4 ja fosforilla 19 prosenttia. Maatalouden syyttely olisi jo korkea aika lopettaa.
Rakentavaa yhteistyötä ympäristöasioissa kaivataan myös hallintoon. Itämeri-seminaarissa viime viikolla puhunut Helcomin asiantuntija totesi, että varsinkin maatalous- ja ympäristöministeriöiden välisessä keskustelussa on parannettavaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
