Terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla, sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa
Alueiden väliset erot sairastavuudessa näkyvät eritoten vakavien mielenterveysongelmien, alkoholisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä.
Terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla, selviää ensimmäistä kertaa julkaistuista Kansallisen terveysindeksin tiedoista. Arkistokuva Maarianhaminan kävelykadulta. Kuva: LEHTIKUVA / Roni RekomaaSelkeästi terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla, selviää ensimmäistä kertaa julkaistuista Kansallisen terveysindeksin tiedoista. Ne perustuvat vuosien 2019—2021 rekisteritietoihin. Kansallinen terveysindeksi kokoaa yhteen aiempaa laajemmin tietoa väestön terveydestä sekä toiminta- ja työkyvystä.
Manner-Suomen ja hyvinvointialueiden osalta terveimmät asukkaat ovat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Työkyvyttömyys on puolestaan yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähäisintä se on Uudellamaalla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo.
Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus oli yleisintä Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita yleisempää myös Etelä-Karjalassa.
Alueiden väliset erot sairastavuudessa näkyvät eritoten vakavien mielenterveysongelmien, alkoholisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä. Pohjois-Savossa oli vuosina 2019–2021 selvästi muita alueita enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.
Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus oli puolestaan yleisintä Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita yleisempää myös Etelä-Karjalassa. Myös sepelvaltimotauti oli yleisempää Etelä-Karjalassa kuin muualla.
Vertailussa on käytetty ikävakioituja tuloksia, mikä sallii alueiden välisen vertailun. Ikävakioimaton tulos puolestaan kuvaisi alueen todellista sairaustaakkaa.
Indeksin kehittäjät painottavat tiedotteessa, että päättäjillä on keinoja vaikuttaa alueiden terveyseroihin.
"Sairauksista aiheutuvaa kuormaa voidaan vähentää vaikuttamalla elinoloihin koulutuksella ja työllisyystoimin. Tehokkaimmat keinot perustuvat päätöksiin, joilla mahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sekä ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla”, sanoo THL:n johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen tiedotteessa.
Myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaammin kuin muualla.
Alueellisten erojen takana on useita tekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu voivat vaihdella. Niiden lisäksi elintavat eli muun muassa tupakointi, alkoholinkäyttö ja ravintotottumukset vaikuttavat eroihin, mutta elintapoihin voi myös vaikuttaa moni rakenteellinen tekijä, kuten työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus.
"Myös kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä”, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola tiedotteessa.
Sote-palveluiden henkilöstöpula voi viivästyttää diagnooseja tai työkykyetuuksiin vaadittavien lääkärinlausuntojen saamista. Toisaalta hyvin toimiva terveydenhuolto voi myös näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaammin kuin muualla.
Tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa myös se, miten kattavasti tietoja palveluiden käytöstä kirjataan ja miten ne siirtyvät potilastietojärjestelmistä hoitoilmoitusrekisteriin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
