Kuva: Timo Filpus
Tehohoito joutui pinteeseen vuoden päätteeksi – tähänastisen hoidon kustannus on noussut 56 miljoonaan euroon
Tehostettua hoitoa saavan potilaan vuorokausi maksaa noin 3 500 euroa.
Osmo Lehtimäki odotti alkuviikosta kolmatta rokotusta Soiten koronarokotuspisteessä. Pääsy piikille ilman ajanvarausta on lisännyt rokotustahtia huomattavasti Kokkolassa. Kuva: Esko Keski-VähäläSairaaloiden hoitohenkilökuntaa ei ole vielä sairaana suureksi ongelmaksi asti Suomessa, mutta herkästi tarttuva omikronmuunnos on seuraava huolenaihe.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HYKS-erva-alue) valmistautui torstaina 30.12. laajentamaan tehohoitoyksiköitään nykyisestä.
Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon yksikön johtaja, dosentti Stepani Bendel sanoo tehohoidon kuormituksen helpottuneen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yksiköissä. Sairaanhoitopiirien tehohoidon koordinaatiota hoidetaan covid-19:n aikana Kuopiossa.
"Muiden kuin Husin osuus on nyt suurempi, ja vasta viime aikoina vastannut todellista väestöpohjaa."
Jatkossa covid-19:n omikronmuunnos leviää Bendelin mukaan siellä, missä on eniten väkeä ja kontakteja. Etelä-Suomessa omikronia on jo suurin osa positiivisista näytteistä.
"Omikron ei vielä näy teho-osastoilla. Kun tartuntoja tulee, menee noin viikko tai kaksi, kunnes tehohoitoon tulee potilaita. Miten uusi muunnos näkyy osastoilla, riippuu omikronin tartuntamääristä."
Vielä on epäselvää, aiheuttaako omikron deltamuunnosta lievempiä oireita. Bendel viittaa Britanniassa tehohoitoon joutuneiden potilaiden taudinkuvaan, joka ei ole poikennut deltasta vakavan tautimuodon saaneiden keskuudessa. Omikronin suuri tarttuvuus merkitsee suurta määrää potilaita.
"Siitä tulee lisää sairaalakuormitusta joka tapauksessa, minkä vuoksi olemme huolissamme tilanteesta."
Joulun alla tehohoidon valtakunnallisesta raportista näkyi, että Hyksin erva-alueella ilmeni kasvua tapauksissa.
"Meillä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Kys) tapausmäärissä on päästy viime aikoina helpommalla, kun taas Oulu, Tampere ja Turku ovat vaikeassa tilanteessa", Bendel kertoi jouluaaton aattona.
Välipäivinä potilaat jakautuivat erva-alueittain THL:n 29.12. julkaiseman raportin mukaan seuraavasti: Hyks 27, Tays 8, Tyks 6, Kys 7 ja Oys 8. Kaikkiaan tehohoidossa oli 56 potilasta.
Vuoden 2020 huhtikuussa koronan takia tehohoidossa oli peräti 83 potilasta. Silloin tilanne oli Bendelin mukaan parempi kuin nyt.
"Vaikka potilaita oli lukumääräisesti enemmän kuin nyt, heidät voitiin hoitaa helpommin kuin tällä kertaa. Silloin oli pelivaraa, kun voitiin rekrytoida lisää hoitajia."
Nyt ei Bendelin mukaan muuta leikkaustoimintaa voi juurikaan vähentää, jotta saataisiin apuun henkilöstöä tai säätää valmiuslakia.
"Hoitajat ovat suhtautuneet tilanteeseen erittäin joustavasti, enkä kaipaa valmiuslakia. Nyt deltapotilaita on sairaalahoidossa jo paljon, eikä tehohoidon paikkoja näillä resursseilla enää saada lisättyä. Jos tähän vielä päälle tulee omikronin sairastuttamia potilaita, ongelmia on tehohoidolle tiedossa."
Hallituksen ja alueiden toimet ovat hänen mukaansa ajan peluuta, jotta päästään vuodenvaihteen yli ja kolmas rokotus saadaan vauhtiin antamaan parempaa suojaa vakavaa sairastumista vastaan. Vasta tammikuun alkuviikoilla nähdään, vaikuttivatko toimet.
"Jos covid-19:ää vastaan ei olisi rokotetta, tehohoito olisi jo romahtanut ja meillä olisi katastrofitilanne."
Koronapotilaiden tehohoito on maksanut Suomessa pandemian alusta lähtien arviolta 56 600 000 euroa. Potilaiden muut sairaalahoitokustannukset tulevat vielä päälle.
Keskimäärin yksi koronapotilaan tehohoitovuorokauden hinnaksi tulee 3 500 euroa. Tehohoitojakson kesto on ollut yleensä 11 vuorokautta. Tehohoidon hinta saadaan, kun kerrotaan tehohoitojaksojen määrä yhden tehohoitovuorokauden hinnalla ja keskimääräisellä tehohoitojakson kestolla.
Koronan takia tehohoidossa on koronapandemian alusta joulukuun 2021 alkuun saakka ollut 1 238 henkilöä. Tehohoitojaksoja on ollut kaikkiaan 1 470.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
