Kasvustot kärsivätkosteudesta ja hapenpuutteesta

Tehoisa lämpötilasumma oli Jokioisilla 1. heinäkuuta 557,1 astetta.

Viljat. Hukkakauran röyhyt ovat nousseet viljakasvustojen ylle ja ensimmäiset siemenet ovat itämiskykyisiä. Nyt on kiire tehdä ensimmäinen hukkakaurankitkentäkierros ja myös tarkastaa hukkakaurantorjuntakäsittelyjen teho.

Sulfonyyliureaherbisideillä käsitellyillä pelloilla on tarkkailtava pihatähtimön herbisidikestävyyden syntymistä.

Rehevästi kasvavilla kevätviljoilla voi käyttää kasvunsääteitä lippulehtivaiheeseen.

Kasvitautiriski on pysynyt suurena. Sateen ja poudan vaihtelu on nostattanut rehevissä kasvustoissa lehtilaikkutaudit ylöspäin, alttiissa lajikkeissa jopa lippulehdelle ja tähkään asti. Runsas itiönmuodostus voimistaa tautipainetta edelleen.

Etelä-Suomessa esiintyy viljoissa ruosteita, joiden eteneminen voi lämpötilan noustessa ja poutasäässä olla hyvin nopeaa. Kasvitautitorjuntaruiskutukset tulee tehdä viimeistään ennen kukintaa. Hyväkuntoisessa kasvustossa lippulehtien ja tähkän suojaaminen on ajankohtaista ja merkittävä turva sadon muodostukselle.

Kostea ja lämmin sää on suosinut Fusarium-sienten aiheuttamia punahomeita. Ensi oireet näkyvät tähkässä jyvän värimuutoksena rusehtavaksi. Alue laajenee ja vähitellen siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Punahomeen etenemistä voi hillitä siihen hyväksytyillä valmisteilla varoajat huomioiden.

Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki näkyvät parhaiten tähkimisen alussa. Näihin eivät kasvustoruiskutukset tehoa, mutta havainnointi on tarpeen erityisesti, jos sato on suunniteltu siemeneksi.

Tuomikirvoja on paikoin runsaasti. Joukossa voi olla myös viljakirvoja. Kirvojen torjuntakynnys ylittyy, jos korrenkasvuvaiheessa löytyy keskimäärin yli 5 kirvaa ja viljan tultua tähkälle yli 10 kirvaa kortta kohti.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintaan saakka. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6–7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä. Vehnän sääskien torjuntaan ovat sallittuja kosketusvaikutteiset pyretroidi-valmisteet.

Öljykasvit. Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on sateiden ja vahvojen kasvustojen vuoksi paikoin suuri. Pahkahomeriskiä lisää taudin esiintyminen lohkolla tai sen lähietäisyydellä jonakin neljästä edellisestä kesästä. Torjuntavaiheessa pahkahomeen oireet eivät vielä ole nähtävissä. Kasvusto tulisi ruiskuttaa täyskukinnan aikaan juuri ennen kuin ensimmäiset terälehdet alkavat varista. Pahkahomeen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ovat Sportak EW, Rovral 75 WG, Proline, Prosaro, Amistar, Basso ja Juventus sekä edellisten rinnakkaisvalmisteet.

Rapsikuoriaistarkkailu on ajankohtaista enää myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät vielä kuki. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21–06). Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Valkuaiskasvit. Rehevissä härkäpapukasvustoissa esiintyy suklaalaikkua. Mikäli oireita esiintyy ja kasvusto on hyväkuntoinen voi suklaalaikkua torjua Amistar-, Switch- ja Topsin M-valmisteilla.

Hernekääriäisen lentohuippu on jo monin paikoin ylittynyt ja torjunta alkaa olla ajankohtaista. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonitarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.

Kumina. Pahkahomeen oireet kuminassa alkavat näkyä. Varsinkin vallitsevissa kosteissa oloissa pahkahomeen vioittamat oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret lakoontuvat ja mätänevät helposti. Lisäksi kuminassa on havaittu runsaasti versolaikkua, joka on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa.

Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu kuminakasvustoissa selvästi viime vuotta vähemmän. Punkin vioittamat kasvit alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa on kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

Nurmet. Nurmien ensimmäinen korjuu on pääosin tehty ja nyt on mahdollista torjua odelmasta rikkakasveja. Esimerkiksi Starane XL ja Primus sopivat tarkoitukseen. Niillä on lyhyet varoajat, mutta ne tehoavat eri rikkakasveihin, joten rikkakasvit on tunnistettava oikean valmisteen valitsemiseksi.

Peruna. Viime päivien sateisten säiden takia perunaruton riski on suuri. Ellei ruttoruiskutuksia ole vielä tehty, ne on syytä aloittaa heti, kun sää sallii, ja uusia noin 7 vuorokauden välein. Perunaruton riski on suurin lohkoilla, joilla on edellisvuosina viljelty perunaa ja seuduilla joille on osunut rankkoja ukkoskuuroja. Nyt on suositeltavaa käyttää valmisteita, jotka suojaavat myös ruiskutuksen jälkeen kasvavaa lehvästöä.

Herukat. Herukanvarsisääsken vioittamia, lakastuvia oksia poistetaan aina havaittaessa kasvukauden lopulle saakka. Punaherukalla ja karviaisella esiintyvät karviaispistiäisten toisen sukupolven toukat torjutaan hyvissä ajoin ennen sadon kypsymistä. Jos villa- ja nappikilpikirvoja on havaittu oksilla, voidaan torjunta kohdistaa heinäkuussa kuoriutuneisiin toukkiin. Herukanrataspunkki vaivaa punaherukoita, runsas esiintymä heikentää pensaiden kasvua ja kukintaa. Epäilyttäviä lehtiä voi lähettää tutkittavaksi MTT:n kasvinsuojelupalveluun.

Vadelma. Vadelmalla vihannespunkkeja esiintyy paikoin runsaasti, mutta avomaalla lisääntyminen on runsaiden sateiden johdosta pysynyt kohtuullisena. Vatunäkämäpunkin aiheuttamia vaaleita laikkuja on nähtävissä myös uusissa versoissa, joihin punkit siirtyvät. Torjunta on mahdollista vasta sadonkorjuun päätyttyä. Vadelman pölytys on paikoin jäänyt puutteelliseksi kukinnan aikana vallinneiden huonojen sääolojen vuoksi.

Mansikka. Mansikan sadonkorjuun aikana tarkkaillaan esiintyviä vioituksia ja arvioidaan torjunnan onnistumista. Luteiden aiheuttamien nappipäiden ja vattukärsäkkään tuhoamien nuppujen määrää verrataan alkukesällä havaittuun tuholaisten määrään ja torjuntatoimiin. Etanoita ja kotiloita saattaa nyt esiintyä kypsän sadon pilaajina tavallista enemmän etenkin suojaisissa notkoissa. Korvakärsäkkäiden biologisen torjunnan ajankohta on heinäkuun lopulta elokuun loppupuolelle. Kosteassa ja lämpimässä maassa loisankeroiset tehoavat parhaiten.

Omena. Omenakääriäisen lento on jatkunut suotuisina öinä ja torjuntatarvetta voi vielä esiintyä. Varhaisimmat vioitukset ovat jo nähtävissä. Pihlajanmarjakoit ovat pysytelleet pihlajilla eikä torjuntatarvetta yleisesti esiinny. Raakileissa voi esiintyä leikkureiden sekä kääriäis-, mittari- ja yökköstoukkien aiheuttamia arpeutuvia vioituksia. Omenakirvan esiintymistä on vielä tarkkailtava, uudet esiintymät voi torua pesäkekäsittelyin.

MTT Kasvinsuojelupalvelu,

Perunantutkimuslaitos

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF