UUTISTAUSTA Mies joka voi pelastaa euron

Euroopan keskuspankin pääjohtajaa Mario Draghia ei käy kateeksi.

Keskenään riitelevät ja poliittisia pisteitä laskevat eurojohtajat ovat sysänneet EKP:n johtajalle tehtävän, joka ei hänelle kuulu. Päivä päivältä selvemmäksi on kuitenkin käynyt, että vain EKP voi pitää liitoksissaan natisevan yhteisvaluutan kasassa.

Tehtävä ei ole helppo ja vaatii käytännössä rahaliiton perussopimusten luovaa kiertämistä.

Toisaalta keskuspankin pitäisi ostaa lähes rajattomasti kriisimaiden lainoja, että niiden korot kääntyvät pysyvästi laskuun. Samalla täytyisi kuitenkin varmistaa, että ne jatkavat tarvittavien talousuudistusten toimeenpanoa. Rahaa painaessa pitäisi vielä varoa käynnistämästä hyperinflaation kierrettä.

Monet pankin sisälläkin pitävät tehtävää mahdottomana. Äänekkäimmin uusia velkakirjaostoja on vastustanut EKP:n neuvostossa istuva Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann.

Vääntö uusista velkakirjaostoista on Frankfurtin tornitalossa niin tiivistä, että Draghin piti perua osallistumisensa perjantaina Yhdysvalloissa järjestettäviin keskuspankkiirien kekkereihin.

EKP:n johtajan valtaa ei kuitenkaan kannata vähätellä. Kun Draghi heinäkuun lopussa vannoi ”EKP:n tekevän mitä tahansa euron pelastamiseksi”, kriisimaiden lainakorot syöksyivät välittömästi laskuun. On selvää, että esimerkiksi Italian ja Espanjan koroissa on tuntuva riskilisä vain sen vuoksi, että niiden pelätään eroavan euroalueesta. Jos pelkoja saadaan hälvennettyä, myös korot saattavat tippua kestävämmälle tasolle.

Viime päivinä eurokriisin suunnasta on kuulunut ristiriitaisia uutisia.

Espanjan talous on ajautumassa yhä pahempaan lamaan. Viimeksi Katalonian alue kertoi tarvitsevansa valtion apupakettia. Myös talletuspako maan pankeista on edelleen kiihtynyt.

Toisaalta velkamaiden korot ovat laskeneet ja Saksan kauppakamarin selvitys kertoo korjaustoimien purevan. Kriisimaiden kauppataseen alijäämä on pienentynyt samalla kun työvoimakustannukset ovat laskeneet. Toisin sanoen niiden kilpailukyky paranee. Jopa syvimmässä suossa rämpivän Kreikan vienti kasvaa.

Eurokriisi voi olla kääntymässä parempaan suuntaan, mutta Draghin päätöksistä riippuu, riittääkö aika yhteisvaluutan pelastamiseen.

NIKLAS HOLMBERG

NIKLAS

HOLMberg on

MT:n Brysselin

kirjeenvaihtaja.

niklas.holmberg@

mt1.fi

Avaa artikkelin PDF