Huhuista kyräilyyn
Kuntauudistus on siitä harvinainen hallintouudistus, että kaikilla muillakin kuin tutkijoilla on siihen mielipide. Se on myös ollut hankkeen ongelma.
Jo kuntauudistuksen alku oli täynnä huhuja, vuotoja, hämäriä karttoja ja aikataulun siirtelyä, vaikka pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vakuuttikin, ettei kuntia liitetä väkisin.
”Mitään ei voi tehdä pakolla. Ei niin, että valtio piirtää kartat ja se on tässä.”
Epävarmuudesta on seurannut kyräilyn ilmapiiri.
”Kuntien välinen solidaarisuus on selvästi heikkenemässä”, kuntaministerin valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen sanoi.
Naapurit eivät huoli kaikkia kuntia kumppaneikseen lainkaan.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto varoitti siitä, että varakas pääkaupunkiseutu ei enää tunne solidaarisuutta muuta maata kohtaan.
Epävarmuus on tarttunut myös henkilöstöön. Kuntatyöntekijöille on luvattu, että työntekijöiden asema säilyy nykyisellään. Se tarkoittaa viiden vuoden irtisanomissuojaa.
Tätä koskevia uusia kuntalakeja ei ole kuitenkaan vielä kirjoitettu, ja kuntatyönantajat KT onkin alkanut kyseenalaistaa koko pykälää.
Työntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on tyrmännyt vedätysyritykset.
”Linjana on hallitusohjelman kirjaus. Tämä ei ole neuvottelukysymys”, puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi MT:ssä.
Valtiovarainministeriö järjesti kuntakierroksen, jossa jokaista kuntaa kuultiin. Jotkut tosin pitivät kuulemisia näennäisinä eikä todellisena kuuntelemisena. Toiset kysyivät suoraan, onko virkamiesesitys tehty selvinpäin.
Kuntalaiset viestittivät pelkoaan siitä, että palvelut huononevat ja vaikutusmahdollisuudet heikentyvät. Kihniön kunnanjohtajan Petri Liukku esittikin erityisen lähipalvelulain säätämistä uudistuksen yhteydessä.
”Onnellinen ei ole kunta, jolla on paljon, vaan se, jolta puuttuu vähän”, vesilahtelaiset totesivat.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
