Valtio kerää talteen tietojaSuomen arvokkaista maisemista
Ikaalisten kaupungin kaavoitusteknikko Reijo Saarela esittelee Kilvakkalan kylän maisemia maisemainventointia tekevälle Katriina Koskelle. Eri-ikäiset rakennukset, muun muassa uudehko viljankuivaamo, kertovat maiseman historiallisista kerrostumista. Kuva: Viestilehtien arkistoIKAALINEN (MT)
Pohjoisella Pirkanmaalla sijaitsevan Ikaalisten kupeessa sijaitsevasta Kilvakkalan kylästä avautuu varsin hyvin säilynyt ja elävä maatalousmaisema. Edelleen viljeltävien peltojen takana siintää Kyrösjärven Kelminselkä, vastarannalla seisoo Ikaalisten suojeltu vanha kauppala.
Maisema edustaa niin hyvin perinteistä suomalaista maaseutumaisemaa, että se on luokiteltu yhdeksi Suomen 171:stä maakunnallisesti arvokkaasta maaseutumaisemasta.
Arvokkuudestaan huolimatta Kilvakkalaa ei uhkaa kaiken toiminnan tyrehdyttävä suojelu.
Päinvastoin.
Parisen viikkoa sitten kylään kävi tutustumassa Hämeen Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen maisemasuunnittelija Katriina Koski yhdessä Ikaalisten kaupungin kaavoitusteknikon Reijo Saarelan kanssa.
Koski käy läpi kylän ja sieltä avautuvan maiseman erityispiirteitä, ominaisuuksia ja arvoja. Saarela puolestaan esittelee kaupungin alueelle tekemää yleiskaavaa.
Kylälle on Saarelan mukaan tulossa useita uusia omakotitalotontteja.
Koski kuuntelee Saarelan selostusta tyytyväisenä. Alueen maisemalliset arvot sekä olemassa oleva rakennuskanta on otettu kaavoituksessa hyvin huomioon.
”Uudet talot eivät saa peittää järvinäkymää alueen vanhoista taloista, eikä maisemaa saa tukkia korkealla kasvillisuudella. Rakennusten ulkovuorauksen on oltava puuta”, Saarela kertoo.
Hänellä on esittää maisema-arvot huomioon ottavasta rakentamisesta myös esimerkki. Maiseman läpi kiemurtelevan Viljalantien varteen rakennetut uudet omakotitalot on sijoitettu lähelle metsänreunoja niin, etteivät ne riko yhtenäistä peltomaisemaa.
Maisemakuvan yhtenäisyys ja eheys on säilynyt, mikä on yksi valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseutumaisemien kriteereistä.
Koski on kiertänyt tämän kesän aikana inventoimassa arvokkaita kulttuurimaisemia eri puolilla Pirkanmaata. Viime vuoden hän kiersi Kanta- ja Päijät-Hämettä.
Inventoinnissa ei ole kyse vain sen kirjaamisesta ja kuvaamisesta, mikä maastossa näkyy. Tavoitteena on myös selvittää alueen historialliset kerrostumat sekä maankäytön kehityksen jatkuvuus.
Tästä on hyvänä esimerkkinä Kelminselän vastarannalta näkyvä korkea viljankuivaamo. Se on merkki maaseudun elävästä elinkeinosta ja siitä, mihin maatalous on kehittynyt, Koski muistuttaa.
”Ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, että kuivaamon rakentaminen olisi alueen maisema-arvoihin vedoten kielletty.”
Myös luonto kaikkine erityispiirteineen ja arvoineen kuuluu osaksi maisemainventointia.
Vaikka Koski suhtautuu maaseudun maisemaan sopivaan rakentamiseen myönteisesti, maisemaan kohdistuu myös uhkia. Nekin hän kirjaa maastokäynneillään muistiin.
”Osittain uhka riippuu siitä, missä päin maata ollaan. Länsi-Suomessa ei tarvitse pelätä kylien kuolemaa, mutta samaan aikaan rakentaminen uhkaa perinteisiä peltomaisemia. Idässä taas kylät hiipuvat ja peltoja metsitetään”, Koski pohtii.
Vaikka inventoinneilla pyritäänkin säilyttämään arvokkaita maisemia myös jälkipolvia varten, kaikkea ei voida pelastaa. Jokin ihmisen toimenpide on saattanut alentaa maiseman kulttuuri- tai luonnonarvoa.
Näin on Kilvakkalassakin. Läheinen soranottoalue kaipaa kipeästi maisemointia, Koski pohtii.
Maisemien inventointia koordinoi ympäristöministeriö.
Viisivuotinen inventointi on nyt edennyt yli puolivälin. Työ aloitettiin vuonna 2010 ja valmista on tarkoitus olla 2014.
Inventointien perusteella työryhmä laatii arvokkaista maisema-alueista koosteen, jonka perusteella ne kirjataan maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Alueet merkitään myös maakuntakaavoihin, minkä jälkeen ne ohjaavat kaavoitusta ja maankäyttöä.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
