vierasyliö Viron kolme itsenäisyyspäivää

Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Uudelleen itsenäistyminen tapahtui 20. elokuuta 1991. Tämän vuoden maaliskuun 27. päivänä uusi itsenäisyys tuli pidemmäksi kuin Viron ensimmäisen tasavallan itsenäisyys. Niinpä monet virolaiset puhuvatkin Viron kolmannesta itsenäisyyspäivästä.

Keskiviikkona 27. maaliskuuta 2013 Viro todella juhli. Presidentti esiintyi televisiossa jo edellisenä iltana ja keskiviikkona Viron lippu näkyi kaikkialla. Näin asioita esitteli muun muassa Postimees-lehti.

Lehden mukaan Viron ensimmäinen itsenäisyys kesti 7 890 päivää ja nyt tuo sama rajapyykki saavutettiin uudelleen.

Suomen ja Viron vapaussodat ovat samanlaisia, mutta myös myös kovasti erilaiset. Suomen itsenäisyysjulistus tapahtui joulukuun 6. päivänä vuonna 1917. Maassamme oli silloin venäläistä sotaväkeä. Tammikuun 1918 aikana tilanne sitten kehittyi sellaiseksi, että alkoi veljessota. Vastakkain olivat valkoinen Suomi ja punainen Suomi.

Ensimmäinen valkoisten ja punaisten välinen yhteenotto oli tapahtunut jo vuonna 1906. Nyt vastakkainasettelu oli paljon rajumpaa. Punaiset saivat tukea myös venäläisiltä sotilailta. Veljessota kesti kevääseen 1918 ja valkoisten apuna oli myös saksalaisia joukkoja.

Viron vapaussota oli helmikuun 25. päivästä 1918 alkaen sotaa miehittäjää eli Saksaa vastaa. Tilanne on toisenlainen kun Suomenlahden toisella puolen Suomessa, jossa saksalaiset olivat valkoisten suomalaisten apuna. Venäläiset olivat tässä vaiheessa poissa molemmista maista.

Saksan romahdettua syksyllä 1918 oli venäläisten vuoro operoida Viroa vastaan. Tosiasiaksi tästä Viron vapaussodasta venäläisiä vastaa jäi se, että Viro selviytyi voittajaksi. Eli virolainen sanonta siitä, että he ovat voittaneet sekä Saksan että Venäjän on totta.

Rauhanneuvotteluissa ei Viro ollut häviäjänä vaan voittajana.

Suomalainen vapaaehtoisjoukko Pohjan Pojat osallistui 3 700 miehen vahvuisena Viron vapaussotaan ja tällä suomalaisten mukana ololla Suomi hankki Viron pysyvän ystävyyden.

Viron johdossa vuonna 1918 ollut Konstantin Päts esitti jo tuolloin Suomen ja Viron kaksoisvaltiota. Suomi ei sellaisesta ajatuksesta lämmennyt, mutta Suomi lainasi Virolle rahaa ja Suomi oli myös ensimmäinen Viron itsenäisyyden tunnustanut ulkovalta.

Nuoret vastaitsenäistyneet veljesmaat elivät hyvin vilkasta yhteistyön aikaa.

Suomen ja Viron suojeluskunnilla oli hyvin toimivat yhteydet. Vierailtiin puolin ja toisin. Tunnettuja olivat myös suojeluskuntalaisten väliset ampumakilpailut.

Suomen ja Viron varsinainen puolustusyhteistyö vietiin myös hyvin pitkälle. Maiden merivoimat ja rannikkopuolustus olivat täydellisesti yhteen sovitetut. Molemmilla mailla oli sukellusveneitä ja ne olivat varustetut siten, että tukeutuminen voi tapahtua joko Suomen tai Viron satamissa.

Rannikkolinnakkeet olivat myös rakennetut siten, että niiden tulitoiminnalla voidaan tukea puolustusta Suomenlahden molemmin puolin.

Vuosi 1939 ja maiden sekä Neuvostoliiton väliset neuvottelut muuttivat kaiken. Viro antoi periksi ampumatta laukaustakaan. Suomi puolusti menestyksellä itsenäisyyttään talvisodassa.

Konstantin Päts esitti myös vuonna 1940 Suomen ja Viron valtioliittoa. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa sillä ei ollut mitään onnistumismahdollisuutta.

Saksan laajeneminen ajoi venäläisjoukot pois Virosta. Toisen maailmansodan aikana Viro oli pitkät ajat sotivien joukkojen sotatantereena. Kesällä 1943 monet virolaiset hakeutuivat Suomeen ja liittyivät Suomen puolustusvoimiin.

Jalkaväkirykmentti 200 oli virolainen joukko-osasto Suomen puolustusvoimissa. Erittäin merkittävässä asemassa olivat ne noin 400 virolaista, jotka kuuluivat Suomen merivoimien yksikköihin ja palvelivat suomalaisilla aluksilla.

Todellisuudessa jatkosodan loppuvaiheissa noin kymmenen prosenttia Suomen merivoimien henkilöstöstä oli virolaisia.

Suomessa taistelleet virolaissotilaat ehtivät vielä taistelemaan Viron puolesta kotimaassaankin. Neuvostoasevoimat olivat kuitenkin aivan liian vahvat ja Viro menetti itsenäisyytensä. Alkoi Neuvosto-Viron ajanjakso.

Viron historia viime vuosisadalta osoittaa, että virolaiset ovat sitkeitä. Metsäveljet eli Viron oma vastarintaliike oli aktiivisena vuosikaudet.

Venäläiset saivat sen kokea tosi kovana. Virolaiset elivät maan alla jo vuonna 1918 ja nyt osa virolaisista jatkoi samaa maanalaista toimintaa.

Odotettiin uutta aikaa ja uutta mahdollisuutta tulla taas vapaaksi ja itsenäiseksi. Se aika tuli 1980-luvun lopulla ja toteutui elokuussa 1991.

Itsenäisen Viron vaiheet ovat olleet todella mutkikkaat. Itsenäisyyshistorian monimutkaisuudesta johtuen on selvä, että virolaiset ottavat asiasta kaiken irti. Maa ja kansa ovat vapaat.

Veljeskansoilla Suomella ja Virolla on paljonkin yhtäläisyyksiä.

Molemmilla on sama itäinen naapuri ja vuodet 1917 ja 1918 olivat pitkälti samanlaisia Suomenlahden molemmin puolin. Kun rauha lopulta oli saavutettu alkoi molemmissa maissa nopea kasvun ja kehityksen aika.

Maiden kehittyminen 1930-luvulla oli kuitenkin erilainen. Suomi kasvoi demokratiaan. Virolle se ei onnistunut. Toinen maailmansotakin sujui mailta eri tavalla. Suomi säilytti itsenäisyytensä Viro taas menetti itsenäisyytensä.

Viron uudelleenitsenäistyminen 20. elokuuta 1991 toi Viron uudelleen Suomen rinnalle ja sellaisella kehityslinjalla me olemme edelleenkin.

LAURI VÄÄTTÄNEN

Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri. Hän oli vuosina 1993 ja 1994 vapaaehtoisena avustajana Viron suojeluskunnissa ja vuosina 1996–2004 neuvonantajana Viron upseerikoulutuksessa.

Avaa artikkelin PDF