Vanhustenhoidon säästötavoitejo pitkällä monessa kunnassa

Lähihoitaja Teuvo Niemelä kohtasi Taimi Rahtula tiistaiaamupäivällä palvelutalo Näsmänkiepissä Rovaniemellä. Ilman omaa televisiota ”olisin kuin säkissä, pimennossa nykyajan asioista”, kertoo Rahtula. Arto Liiti Kuva: Viestilehtien arkisto

Hallitus aikoo nipistää kuntien vanhustenhuollon kuluista noin 300 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä. Linjaus sisältyy viime perjantain rakenneuudistuspaketin päätöksiin. Tavoitteena on vähentää vanhusten laitoshoitoa tuntuvasti.

Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä sanoo, että hallituksen linjaus on ”vanha päätös”, sillä vanhusten avohoidon kehittäminen on pitkään sisältynyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuosituksiin. Nykyisen vanhuspalvelulain tavoite on myös sama.

Hemmilä arvioi, että joillekin kunnille hallituksen viesti on selkeä. ”Niidenkin kuntien on nyt aika toteuttaa annetut hoitosuositukset, jotka eivät ole siihen ennen pystyneet.”

Vielä on epäselvää, miten 300 miljoonan euron säästötavoite kohdennetaan kunnissa.

STM lupaa laatia tammikuun loppuun mennessä suunnitelman toimenpiteistä, joilla vanhustenhuollon laitospaikkojen vähentäminen tuo tavoitellut säästöt.

Hemmilä muistuttaa, että jos nykyisiä hoitosuosituksia löysennettäsiin, syntyisi isoja hoidollisia haasteita. ”Asiantuntijoiden mielestä jo kahdeksan prosentin taso edellyttäisi erittäin hyviä avohoidon palveluja.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Anja Noro ei usko nopeisiin säästöihin.

Noro sanoo, että palvelurakennetta on pitkään kehitetty, jotta laitoshoidon määrä vähenisi ja kotihoidon rooli vastaavasti kasvaisi.

”Muutoksia saadaan varmasti aikaan 4–5 vuodessa.”

Hallituksen linjaus edellyttää myös, että nykyisiä laatulinjauksia rukataan uusiksi. Noro sanoo, että lisäksi hoitotapoja ja joustavia palvelukäytäntöjä pitää edelleen kehittää.

”Entistä paremmin pitäisi osata tunnistaa sekä nykyiset että tulevat palvelutarpeet.”

Mikkelin kaupungin vanhuspalvelun johtaja Niina Kaukonen kertoo, että Mikkelin sosiaali- ja terveysalueella laitoshoitoa on purettu määrätietoisesti.

”Kun laitoshoitoa puretaan, samalla on vahvistettava kotona ja palvelutaloissa annettavaa apua ja hoitoa. Näin turvataan riittävät palvelut ikäihmisille.”

Mikkeli, Hirvensalmi ja Puumala ovat jo saavuttaneet laitoshoidossa ministeriön asettaman hoitotavoitteen vuodelle 2015.

Valtakunnallinen tavoite on, että vuonna 2015 tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä on korkeintaan 8,5 prosenttia yli 75 vuotta täyttäneistä.

Kaukosen mukaan kotiin annettavat palvelut ja omaishoito ovat painopisteitä. Myös ennaltaehkäisevä työn, kuten esimerkiksi terveystarkastusten, ennakoivien kotikäyntien ja kuntouttamisten rooli on suuri.

Isoja menopaineita on kuitenkin näköpiirissä. Muistisairaiden osuus kasvaa entisestään väestön ikääntyessä.

”Heille tulee olla kotiin annettavien palvelujen lisäksi riittävä määrä ympärivuorokautista hoivaa eli tehostetun palveluasumisen paikkoja.”

Hallituksen säästötavoite asettaa paineita myös omaishoidolle. Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtajan Marja Tuomen mielestä hyvä suunta on, että ikäihmisille annettaisiin laitosten sijaan mahdollisuus elää kotona.

Tuomi odottaa, että valmisteilla oleva omaishoidon kehittämisohjelma antaisi uutta selkänojaa omaishoitajien työlle ja etenkin palkkausmallille. Rakenneuudistuksen valossa omaishoitajien rooli on vielä kuitenkin epäselvä.

Omaishoidolla voitaisiin tuntuvasti korvata laitoshoitoa.

Jo nyt 60 000:ta hoitaa omainen. Tuomen mukaan valtaosa olisi laitoshoidossa ilman oman puolison tai sukulaisen apua. Tästä joukosta vain 40 000:lla on hoitosopimus kunnan kanssa.

”Kehittämisohjelman väliraportissa esitetään, että 2020 omaishoitajien määrä nousi 60 000:een. He olisivat iso resurssi ja näin saataisiin merkittäviä säästöjä aikaan.”

Tuomi sanoo, että omaishoitajille pitäisi varata myös rahaa ja vahvistaa samalla lainsäädöllä heidän asemansa. Nyt omaishoitajan minimikorvaus on 375 euroa kuukaudessa.

”Kunnat määrittelevät nyt itse korvauksen suuruuden. Jos toivottu uudistus menisi läpi, lakiin kirjattaisiin omaishoitajien palkkioluokat ja myöntämiskriteerit. Se olisi askel oikeaan suuntaan.”

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) uskoo, että hallituksen pyrkimys siirtää vanhuksia laitoshoidosta kotihoitoon kannattaa paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti.

Huovinen sanoo, että tavoiteltujen säästöjen ohella tarvitaan uusia panostuksia. Puolen miljardin säästöistä 200 miljoonaa euroa käytettäisiin vanhusten palveluasumiseen, kotipalveluun ja omaishoitoon.

”Näen tämän hallituksen päätöksen vanhuspalvelulain tavoitteiden vauhdittamisena. En pidä tätä mahdottomana tehtävänä”, hän kommentoi asiaa viime viikonloppuna.

JANNE IMPIÖ

Avaa artikkelin PDF