Reilu korotus eläkeikään rohkaisisi työnantajia
Eläkeiän merkittävästä korottamisesta on Suomessa puhuttu hämmästyttävän vähän, toteaa valtiotieteiden tohtori Heikki Oksanen.
Oksasen Valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle tekemä tutkimus eläkeiän nostosta julkistettiin tiistaina.
Oksasen mukaan vanhuuseläkeikää pitäisi nostaa viidellä vuodella seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen.
Vuoteen 2050 mennessä keskimääräinen eläkeikä nousisi 5,3 vuodella. Työmarkkinajärjestöjen syyskuussa solmiman sopimuksen mukaan se nousisi 3,5 vuodella.
Eläkeiän reipas nostaminen ja likimain nykyisen eläkkeiden tason säilyttäminen alentaisi kestävyysvajetta 1,6 prosenttiyksikköä.
Työmarkkinajärjestöjen ratkaisu pienentää kestävyysvajetta prosenttiyksikön.
Kestävyysvajeen määräksi arvioitiin elokuussa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Oksasen mukaan työmarkkinajärjestöjen ratkaisu ei riitä alentamaan eläke- ja työvuosien välistä suhdetta. Tämä pitää eläkejärjestelmän maksurasitusta korkealla.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei niele kritiikkiä.
Hänestä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on liittynyt mielensäpahoittajien kuoroon, jossa joidenkin mielestä eläkeratkaisu on yksinkertaisesti väärin sovittu.
Palolan mukaan ratkaisu täyttää kaikki sille asetetut ehdot: se pidentää työuria, parantaa eläketasoja ja kuroo umpeen kestävyysvajetta.
Eläkemaksua voitaisiin alentaa eläkkeelle jäämistä lykkäämällä, Oksanen arvioi.
Nyt eläkemaksut ovat lähes kolmasosa bruttopalkoista ja keskituloisilla yli kolmasosa nettopalkoista.
Korkeat eläkemaksut riittävät kuitenkin vain nykyistä selvästi pienempien eläkkeiden rahoittamiseen.
”Pitää päättää, halutaanko maksaa koko työuran ajan yli kolmasosa nettopalkasta, jotta saa nettoeläkkeen, joka on noin puolet nettoansioista”, Oksanen sanoo tiedotteessa.
Tulevaisuudessa vanhenevan väestön terveys- ja hoivapalvelut vaativat lisärahoitusta.
Eläkeikä vaikuttaa työtehtäviin ja työllistymiseen jo paljon ennen eläkkeelle siirtymistä.
Alimman vanhuuseläkeiän nostaminen viidellä vuodella kymmenen vuoden aikana on Oksasen mukaan pienin mahdollinen nousu, joka tsemppaisi palkansaajia ja yrityksiä tähtäämään nykyistä korkeampaan eläkeikään 50–60-vuotiaita työntekijöitä koskevassa henkilöstöpolitiikassa.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
