Suomen pankit reippaasti läpi EKP:n testistä
Kolme Suomessa toimivaa pankkia läpäisi Euroopan keskuspankin stressitestin. Niiden vakavaraisuus ylittää selvästi pankkien keskiarvon.
”Tämä tukee kuluttajien luottamusta suomalaiseen pankkisektoriin”, johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnasta kiittää.
Suomesta testattiin OP-Pohjola-ryhmä sekä Danske Bank -konserni ja Nordea Pankki Suomi -konserni. Euroopasta mukana oli yhteensä 130 suurta pankkia
Kolmikko ylitti selvästi EKP:n asettamat vakavaraisuuden rajat. Huonon talouskehityksen arviossa ne sijoittuvat testin parhaimmistoon.
Pankeilta vaaditaan vähintään 5,5 prosentin ydinvakavaraisuutta heikon talouskehityksen mallissa. OP-Pohjolalla se oli 12,0, Nordealla 10,4 ja Danske Bankilla 13,4 prosenttia.
”Olemme perustaltamme vahva ja riskinsietomme on erinomainen”, OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen luonnehtii.
OP-Pohjola on pitkään trimmannut tuloskuntoaan. Asiakkaiden rahoitushuoltoon kyetään Karhisen mukaan vastaamaan hyvin.
EKP:n testi ennustaa OP:lle 17,2 prosentin ydinvakavaraisuutta vuonna 2016. Ryhmä osti Pohjola-pankin pörssistä, mikä syyskuussa laski varavaraisuutta.
Pankkitestin reputti 25 pankkia. Italialaispankkeja listalla on yhdeksän, kreikkalaispankkeja neljä sekä belgialaispankkeja ja slovenialaispankkeja kaksi.
Espanja, Hollanti, Irlanti, Itävalta, Kypros, Portugali, Ranska ja Saksa saivat yhden pankin reputtaneiden listalle.
Pankkeja käytiin läpi Euroopan keskuspankin johdolla viime vuoden lopussa. Reputtaneilta puuttui pääomia 25 miljardia euroa. 12 pankkia paikkasi pääomiaan EKP:n mukaan jo syyskuun loppuun mennessä. Lopuilta vaaditaan suunnitelma kahden viikon sisällä.
Testatut pankit siirtyvät marraskuussa EKP:n yhteiseen pankkivalvontaan. Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi luonnehtii testiä lähtölaukaukseksi pankkiunionille.
”On tärkeätä, että keskeisten pankkien kunto selvitettiin huolella ennen FKP:n valvontaa”, Kauppi Finanssialan keskusliitosta sanoo.
Pankkien taseita korjattiin testissä kaikkiaan 48 miljardilla eurolla.
”Arvio nosti esiin, että tase-erien arvostuksessa on euromaissa erilaisia käytäntöjä, Tuominen toteaa.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
