Brysselissä jännät paikat EU:n maatalousuudistuksen suhteen – ministeri Leppä pitää sopua mahdollisena – "Yritys on ainakin kova"

Jari Leppä ei kannata loppuvaiheessa mukaan tullutta ehdotusta, jossa työnlainsäädännön noudattaminen otettaisiin mukaan EU:n maatalouspolitiikkaan. "Se tulee jotenkin mukaan, mutta miten, niin se on auki." Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

EU-instituutiot etsivät sopua EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) linjauksista Brysselissä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ennustaa, että ratkaisu saattaa löytyä lähitunteina.

"Ei sitä varmaksi voi sanoa, että näin tapahtuu, mutta yritys on ainakin kova eikä kukaan ei ole sanonut, että haluaisi jarruttaa", maatalousministereiden kokouksessa Suomea edustava Leppä kommentoi alkuillasta.

Pohjoisena maana Suomi on tavoitellut joustoja moniin ehdotuksiin, kuten turvemaiden käyttöön ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen. Leppä arvioi, että Suomen tavoitteet ovat toteutumassa neuvotteluissa hyvin.

"Suomen tavoitteet ovat melko hyvin sisällä", ministeri arvioi.

Leppä pitää yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisällytettäviä joustoja välttämättöminä, koska EU-maiden välillä on suuria eroja.

"Olemme todenneet Maltan ministerin kanssa useampaan otteeseen, että Suomea ja Maltaa ei luonnonolosuhteiltaan yhdistä mikään. Siitä huolimatta me olemme samassa unionissa ja meillä pitää olla samat säännöt. Meidän pitää harjoittaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja tämä osoittaa sen, mikä merkitys niillä joustoilla tässä tilanteessa on."

Lepän mielestä oleellista on myös, että politiikasta tulee yksinkertaisempi ja että se tukee viljelijöiden kannattavuutta. Kapuloita rattaisiin ovat tuoneet muun muassa uudet ehdotukset työlainsäädännön sisällyttämisestä maatalouspolitiikkaan. Leppää arveluttaa, kuinka valvonta tässä voitaisiin järjestää.

"Kun lähdettiin uutta maatalouspolitiikkaa rakentamaan, niin yksinkertaistaminen ja joustot ja jäsenmaiden erityispiirteet olivat tavoitteet, ja ne pitää kuljettaa mukana loppuun saakka."

"Yhtä aikaa pitää pitää huolta kilpailukyvystä ja siitä, että viljelijöillä on kannattavuuden edellytykset. "

Neuvotteluissa ollaan esittämässä uutta mallia, jolla maataloustukia jaettaisiin suurilta tiloilta pienille. Tällä tavoitellaan tukien reilumpaa kohdentamista. Mahdollista on, että jäsenmaiden tulee jyvittää tietty prosenttimäärä varoja tukien uudelleenjakoon.

Leppä huomauttaa, että Suomessa tilarakenne on tasapainoinen pienten ja suurten tilojen välillä. "Meillä tätä ongelmaa ei oikeastaan ole, ja sen vuoksi on tärkeää, että tässä katsotaan jäsenmaiden tilarakenteita", Leppä sanoo.

Ministeri onkin toiveikas, että tukien mahdolliseen uudelleenjakamiseen löytyy joustojen avulla "järkevä ratkaisu".

Mahdollisen poliittisen sovun jälkeen uudistus vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta sekä jäsenmailta.

Lainsääntökehikon valmistumisen jälkeen jäsenmaat hyväksyttävät komissiolla vielä omat maakohtaiset strategiset suunnitelmansa.

Lue myös:

EU:n maatalouspolitiikan neuvottelut loppusuoralla – MTK:n Marttila uskoo Suomen kannalta hyvään sopuun: "Kompromissin kanssa tullaan elämään"