Tullien alentamisen rinnalla huolehdittava myös teknisistä esteistä
Kaikissa EU:n käymissä vapaakauppaneuvotteluissa Suomen linjana on, että helpotetaan käytännön kauppaa.
Tullien ulkopuolisten kaupan esteiden merkitys on vientiyritysten näkökulmasta jatkuvasti lisääntynyt. Siksi tullitariffien lasku ei ole yksistään riittävä tavoite neuvotteluissa, painottaa yksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies ulkoministeriöstä.
Vaikka Kanadan kanssa ollaan periaatteessa neuvotteluissa loppusuoralla, tilanne on kuten kauppapolitiikassa usein: vaikeimmat palat ovat avoinna.
”Mitä tulee metsään ja luonnonvaroihin mukaan lukien kaivosteollisuus, meille on tärkeää huolehtia investointien suojasta. Myös Kanadalla on pohjoisena maana samoihin luonnonvaroihin liittyviä voimakkaita intressejä”, Salmimies toteaa.
Toinen avoin kysymys liittyy siihen, mitä elintarvikkeita kumpikin saa laskea niin sanotuiksi herkiksi tuotteiksi, joilla voidaan noudattaa korkeampaa rajasuojaa. EU:n päähuoli on lihassa, Kanadalla maitotuotteissa.
Kanada kuuluu Japanin ja Intian kanssa Suomen 4.–6. merkittävimmän kauppakumppanin joukkoon. Niiden keskinäinen sijoitus vaihtelee sen mukaan, mitä ajankohtaa tarkastellaan.
Kärjessä EU-maiden jälkeen on Venäjä, sitten tulevat Kiina ja Yhdysvallat.
Salmimies kertoo Suomen kannattavan myös neuvotteluiden aloittamista Yhdysvaltain kanssa, koska se helpottaisi niin kauppaa kuin investointeja.
EU ja USA ovat vuosien varrella käyneet WTO:ssa erinäisiä kauppariitoja. Niiden taustalla ovat usein olleet kaupan tekniset esteet ja sääntelyyn liittyvien toimintatapojen erilaisuudet eli nimenomaan muut seikat kuin tulleihin perustuva rajasuoja.
EU ei ole valmis tinkimään elintarvikkeiden nykyisestä laadusta. Mutta jos kauppasopimus halutaan saada aikaan, on tiukemmille eläinlääkinnän säännöille löydettävä jonkinlainen ymmärrys myös Yhdysvaltain puolelta, Salmimies havainnollistaa.
”Neuvotteluissa pitää huolehtia siitä, ettei käy niin, että tariffit poistuvat mutta tilalle saadaan uusia liiketoiminnan esteitä”, samaa asiaa kuvaa kaupallinen sihteeri Juuso Moisander ulkoministeriöstä.
EU-komissio on tehnyt myös Japanin kanssa neuvoteltavasta vapaakauppasopimuksesta vaikutusarvion. Sen perusteella Moisander arvioi, että Suomi hyötyisi sopimuksesta.
Tuonti on paljolti autoja, koneita ja laitteita, vienti metsä- ja metalliteollisuuden tuotteita sekä investointihyödykkeitä. Vaikka Suomen vientisektori on suhdanteille alttiimpaa kuin tuonti, kauppa on viime ajat ollut ylijäämäistä.
Moisander kertoo, että alkuvuoden aikana Japaniin on myös viety elintarvikkeita 12,5 miljoonan euron edestä. Tuontia on sen sijaan ollut vain 600 000 eurolla.
”Suomalaisia elintarvikkeita pidetään siellä puhtaina”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi mustikat sekä tuoksuvalmuska-sienet.
”Jos vientimenettelyjä saataisiin yksinkertaistettua, mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen olisi, kun suorat lentoyhteydetkin ovat olemassa”, hän tuumii.
Etelä-Korean kanssa vapaakauppasopimus astui voimaan vuosi sitten heinäkuussa. Sen vaikutuksia on Moisanderin mukaan kovin vaikea laskea, koska tariffien aleneminen tapahtuu vaiheittain. Lisäksi sopimuksen voimaantulo osui juuri pahimpaan taantumaan.
Suomeen on niin ennen kuin sopimuksen jälkeen tuotu ennen kaikkea kulutuselektroniikkaa ja autoja. Korean kanssa kauppa on edelleen alijäämäistä.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
