Ruotsi keskustelee ruokaansa nousuun
Maaseutuministeri Sven-Erik Bucht (keskellä) tapasi pääsiäisen alla Tukholmassa Erika Sörengårdin, Mikael Tidbladin ja muita ympäri maata traktoreilla tulleita mielenosoittajia, jotka vaativat maaseudulle oikeudenmukaisempaa kohtelua. Maja Suslin/TT/Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoTUKHOLMA (MT)
”Terve, terve!” huudahtaa Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht.
Suomeksi.
Kättely on pitkä, olemmehan melkein maanmiehiä.
Bucht on lähtöisin Tornionjokilaaksosta, Haaparannan Karungista. Seutu oli suomenkielistä, mutta kun suomi aikanaan kiellettiin, Buchtillekin puhuttiin kotona ruotsia.
”Opin suomen kielen vasta aikuisena, rakkauven kautta”, hän nauraa sujuvalla suomella, meänkielen maustein ja viittaa suomalaiseen vaimoonsa Merviin.
Kansanomainen mies toimi myyntimiehenä ja tanssiorkesterin kitaristina, kunnes nousi kuntapolitiikasta koko pohjoisen Ruotsin suosioon. Hän sai houkuteltua Ikean Haaparantaan vuonna 2006.
Perusteluksi Ingvar Kampradille riitti Euroopan kartta: puolentoista tunnin säteellä Haaparannasta asuu puoli miljoonaa ihmistä.
Samalla maanläheisellä otteella Bucht tuntuu hoitavan Ruotsin maaseutuasioitakin.
”Meille ruotsalaisille nauretaan, että aina te vain diskuteeraatte, ettekä saa mitään aikaiseksi. Mutta minä uskon keskusteluun. Isoja asioita ei hoideta yhden vaalikauden aikana.”
Nyt Ruotsissa diskuteerataan ruuasta. Ministeri Bucht haluaa maalleen ensi vuonna elintarvikestrategian ja pitää sen tiimoilta ympäri maata keskustelutilaisuuksia, joihin on kutsuttu kaikki ruokaketjun osat pellolta pöytään. Tuvat ovat täynnä.
Ministeri herättelee koko Ruotsia kotimaisuuteen ja haluaa nostaa ruuan 50 prosentin omavaraisuutta roimasti.
”Minun tehtäväni on näyttää, kuinka tärkeää on, että on omaa elintarviketuotantoa ja että maaseutu kasvaisi umpeen ilman lehmiä. Täällä Tukholmassakin kaikki menevät onnellisina viikonlopuksi maalle. Sen pitää siis olla elävä”, Bucht sanoo.
Buchtin mukaan nuoret ihmiset katsovat tarkasti, mitä syövät.
”Luomutuotanto kasvoi viime vuonna 38 prosenttia. 38 prosenttia! Onko Volvojakaan helpompi myydä, jos otetaan turvatyynyt pois? Ei.”
Kotimaisen ruuan arvostus näkyy Ruotsissa jo lihan hinnassa, joka on korkeampi kuin Suomessa.
”Ihmiset tietävät jo, että olemme ympäristöajattelussa ykkönen maailmassa, käytämme vähiten antibiootteja EU:ssa ja eläinten hyvinvointia on tuotu esiin esimerkiksi lehdistössä”, Bucht sanoo.
Myös Tanskaa sopii kiittää, sillä Ruotsin televisio kertoi viime vuonna, että antibioottien runsas käyttö Tanskassa on johtanut bakteerien leviämiseen ja vastustuskykyyn.
”Ruotsalainen sianliha alettiin merkitä ja se menee kalliimmalla kaupaksi kuin tanskalainen”, ministeri myhäilee.
Bucht uskoo keskustelun muuttavan myös kauppaa, vaikkei se olekaan yhtä keskittynyttä kuin Suomessa.
”Uskon, että kauppakin ymmärtää, että on heidän etunsa myydä ruotsalaista ruokaa. Jos vienti kasvaa, kauppakin alkaa maksaa enemmän.”
”Siksi tämä strategiakeskustelu on niin laaja.”
Ruotsi vauhdittaa ruokavientiään maailmalle elintarvikeasiamiehillä, joista tuorein lähetettiin Kiinaan Pekingiin. Yhteistyötä Suomen kanssa voisi tiivistää, koska kumpikin myy pohjoista puhtautta.
Ruotsi kannattaa vapaata kauppaa. Bucht luottaa siihen, että EU:n ruotsalainen kauppakomissaari Cecilia Malmström pitää tiukkaa linjaa antibiooteissa ja hormoneissa.
Jos lihalla menee hyvin, maidon tuottajahinta on matalalla. Syynä on maailman runsas tarjonta, mutta mutkan kautta myös Venäjä.
”Meille tulee nyt juusto ja maijot Suomen maasta, Baltiasta ja muualta. Kaikista issoin vaikutus on globaali ylituotanto.”
Bucht onkin kutsunut koolle koko ketjun meijereitä, pankkeja ja kauppaa myöten auttamaan ainakin 800 ahdinkoon joutunutta maitotilaa.
”Etsimme ratkaisuja useissa ryhmissä, ja ideoita on. Hallitus on nyt perunut lannoiteveron noston, korottanut maa- ja metsätalouden diesel-veron palautusta 90 äyristä 1,30 kruunuun ja varannut 500 miljoonaa kruunua lainatakuisiin”, Bucht kertoo.
”Näiden tilojen tulevaisuus on meille hyvin tärkeä, sillä ne ovat investoineet ja yrittäjät ovat nuoria ja hyvin koulutettuja.”
Lannoitteiden hinta on muutenkin noussut puolet hitaammin kuin Suomessa.
Ruotsissa on kaksi kertaa suurempi tilakoko ja eläinmäärä kuin Suomessa.
”Uskon, että suurempiin tiloihin on pakko mennä. Maatalouden tulot ovat matalat, mutta tilakohtaiset erot suuret. Ne pärjäävät paremmin, joilla on 400–500 lehmää, koulutettu henkilökunta ja osakeyhtiö. Onhan se nostalgista ajatella pikkuisia maatiloja, mutta ne eivät kestä tulevaisuudessa.”
EU-politiikassa Ruotsi haluaa muutoksia viherryttämisen sääntöihin, tarkastuksiin ja rangaistuksiin.
Bucht haluaa myös tukea maataloutta.
”Kyllä Suomen neuvottelutulos vuonna 1995 oli paljon parempi, kun saatte käyttää kymmenen kertaa enemmän omaa rahaa kuin Ruotsi. Maijon hinta on ollut aina paljon korkeampi kuin Ruotsissa.”
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
