Kuitupuuta siirretään kumipyöräkuljetuksesta rautatievaunuihin Teuvalla. Kuva: Johannes Tervo
"Suupohjan radan peruskorjaus tarvitaan" – alueen kauppakamarit: Väyläviraston uusi arviointi antaa virheellisen kuvan
"Väyläviraston tuore hankearviointi Seinäjoki–Kaskinen-radan peruskorjauksesta antaa virheellisen tilanne- ja tulevaisuudenkuvan", arvostelevat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kauppakamarit.
Puutavara-auto on tuonut lastinsa Teuvan lastauspaikalle Suupohjan radan varteen. Nyt kuitupuu siirtyy rautatiekuljetukseen, jonka määränpää on tällä kertaa Rauma. Kuva: Johannes TervoVäyläviraston arvioinnin mukaan Seinäjoki–Kaskinen-radan eli niin sanotun Suupohjan radan peruskorjaaminen ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa.
Kauppakamarit ovat toista mieltä: ne pitävät radan peruskorjausta välttämättömänä.
Kauppakamarien mukaan Väyläviraston arvioinnissa "on täysin sivuutettu niin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimustulokset radan aluetaloudellisista vaikutuksista kuin alueen toimijoiden näkemykset".
Radan sulkeminen olisi kauppakamarien mielestä liikenne-, ympäristö- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden vastaista.
Suupohjan alueen elinkeinoelämä ja toimijat ovat laajasti osoittaneet, että radalle on tarvetta, kauppakamarit toteavat.
"Vuonna 2020 radalla kuljetettiin 250 000 tonnia tavaraa, ja tämän vuoden kuljetusmääräksi on ennakoitu 390 000 tonnia."
Kannanotossa muistutetaan, että radan liikenne on kasvanut erityisesti Teuvalle rakennetun puutavaran lastauslaiturin pidennyksen ansiosta. Pidennys otettiin käyttöön syksyllä 2020.
"Väyläviraston laskelmien mukaan radan peruskorjaus tulee maksamaan 124,1 miljoonaa euroa ja kevennetty peruskorjaus 31,6 miljoonaa euroa", kauppakamarit toteavat kannanotossaan.
Niiden mukaan Suupohjan radan peruskorjaus maksaisi itsensä takaisin reilussa kymmenessä vuodessa.
"Tämä perustuu Ruralia-instituutin laskelmiin, joissa selvitettiin radan aluetaloudellisia vaikutuksia kolmessa tulevaisuuden skenaariossa. Näistä realistisen kasvun skenaariossa radan talousvaikutus olisi 12 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnostetulla radalla olisi työllistävyysvaikutuksia 60–100 henkilötyövuoden verran."
Teuvalta kuitupuuvaunut vedetään ensin Seinäjoelle, josta puun matka jatkuu esimerkiksi Pietarsaareen, Raumalle ja Äänekoskelle. Kuva: Johannes TervoAlueen metsätalous hyötyy radan peruskorjauksesta eniten, kauppakamarit toteavat.
"Kuitupuuta toimitetaan Teuvan kautta Stora Enson Itä-Suomen tehtaille. Metsä Group ja UPM käyttävät Teuvan lastauspaikkaa omissa kuitupuutoimituksissaan Äänekoskelle ja Pietarsaareen."
Kauppakamarien mukaan Metsä Groupin Äänekosken-tehtaan puunhankinta onkin siirtynyt entistä vahvemmin Keski- ja Länsi-Suomeen.
"Myös kaksi Suupohjasta puuta hankkivaa pk-sahaa lastaa kuitupuuta Teuvan liikennepaikalta."
Kauppakamarit pitävät radan kasvunäkymiä myönteisinä muutenkin kuin puutavaran osalta. Ne nostavat esiin Kaskisten sataman, jonka toiminnalle rata on tärkeä.
"Kaskisten sataman liikennevirrat ovat vuodesta 2017 kasvaneet 900 000 tonnista 1 300 000 tonniin ja kasvavat edelleen."
Lue lisää:
Suupohjan rata
- Seinäjoki–Kaskinen-rata tunnetaan myös nimellä Suupohjan rata.
- 112 kilometriä pitkä, yksiratainen ja sähköistämätön. Valmistunut vuonna 1913.
- Henkilöliikenne päättyi 1960-luvulla.
- Väylävirasto ilmoitti huhtikuussa 2020, että radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2022 loppuun.
- Suupohjan radan puolestapuhujana toimii Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys. Jos yhdistyksen haave toteutuu, henkilöliikenne alkaa radalla uudestaan. Henkilöliikennettä voitaisiin hoitaa kiskobusseilla, yhdistys esittää.
- Yhdistystä kiinnostaa myös duoraitiotieliikenne. Tässä ratkaisussa yhdistetään rautatieverkkoa ja sen täydennykseksi rakennettavaa raitiotieraidetta. Sama kalusto käy sekä rauta- että raitiotielle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
