Malminetsintä Suomessa vähenee, kaivosten määrä polkee paikallaan
”Pohja on ehkä saavutettu”, sanoo kaivosalan etua ajavan Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela alan tämän vuoden näkymistä.
Toimivien kaivosten määrä polkee Suomessa paikallaan. Uusia investointeja ei ole tehty. Meneillään on muutama laajennus.
Suomessa toimi vuonna 2012 yhteensä 50 kaivoslain alaista kaivosta ja louhosta. Viime vuosi ei tuonut oleellisia muutoksia.
Talouden taantuma on painanut raaka-aineiden kysyntää ja hintoja.
Kullan hinta laski viime vuonna viidenneksen. Suomelan mukaan kultakaivoshankkeet Kittilän isoa kaivosta lukuunottamatta ovat kohdanneet talousvaikeuksia. Perusmetalleja louhivat vanhat kaivokset ja uudetkin, joilla on kuparia tuotevalikoimassa, ovat pärjänneet kohtuullisesti.
Nikkelin hinta puolestaan on pudonnut dramaattisesti. Talvivaaran kaivosyhtiön ongelmat tunnetaan.
Suomelan mukaan uusia, isoja kaivosinvestointeja saadaan, kun noususuhdanne vetää raaka-aineiden hinnat edes jonkinlaiseen nousuun.
Esimerkiksi Kolarissa valmistellaan isoa Hannukaisen rautakaivoshanketta. Sotkamossa Sotkamo Silver hakee osakeannilla lisärahoitusta hopeakaivoshankkeelle. Taivalkoskella rahoitusta etsii Mustavaaran kaivoshanke.
Suurin ongelma on Suomelan mukaan rahoituksen saaminen. ”Kaivosinvestointeja, joissa tarvitaan rahoituslaitoksen tai sijoittajien rahoitusta, on erittäin vaikea saada menemään läpi tällä hetkellä.”
Suomen 50 kaivoksesta metallimalmikaivoksia on 12. Lisäksi isoja teollisuusmineraalikaivoksia on parikymmentä. Loput kaivokset ovat pieniä.
”On tyypillistä, että teollisuusmineraalit eivät notkahda yhtä pahasti kuin metallimalmikaivokset. Ne ovat perustuotantoa, jotka jauhavat omassa tahdissaan”, Suomela kertoo.
Malminetsintä Suomessa vähenee. Etsintälupia on haettu aiempaa vähemmän. Vuonna 2012 haettiin noin 230 malminetsintälupaa, 2013 enää 130. Osa näistä oli jatkoaikahakemuksia jo myönnetyille valtauksille.
”Nyt näyttää, että tahti hiljenee edelleen, mutta on vaikea ennustaa, mitä vuosi tuo tullessaan”, sanoo ylitarkastaja Heikki Puhakka turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
Käsittelyajat ovat olleet varsin pitkät. Puhakan mukaan parempaan suuntaan mennään.
Viime vuoden lopussa malminetsintälupahakemuksia oli vireillä 303. Vanhan kaivoslain mukaisia valtaushakemuksia oli vireillä 179.
Uusi kaivoslaki astui voimaan kesällä 2011. Nyt käsitteitä valtaus ja malminetsintälupa käytetään rinnakkain. Uudessa laissa kaivospiirimääräyksiä kutsutaan kaivosluviksi.
Ylitarkastaja, kaivosasiantuntija Ossi Leinonen Tukesista kertoo, että kaivospiirimääräyksiä on jonossa reilu kymmenen.
Kaivoslupahakemusten määrä on Leinosen mukaan pysynyt kymmenen kieppeillä. Suurin osa on vanhan kaivosalueen muutoksia tai jatkoaikahakemuksia.
Pekka Suomelan mukaan kaivosluvat käsitellään ripeään tahtiin.
”Kaivosteollisuuden näkökulmasta kaivosluvitus on edennyt hyvin. Malminetsintäpuolella tilanne ei meidän mielestä ole vieläkään kunnossa.”
Maanomistajilta jää siksi saamatta useita miljoonia euroja, Suomela sanoo. ”Kun iso määrä hakemuksia on vireillä ja Tukes ei pysty myöntämään lupia, maanomistajat eivät saa hehtaarikorvauksia.”
Suomelan mukaan korvaukset ovat kohtuullisen hyvää tasoa, ainakin verrattuna huonosti tuottavaan metsämaahan. Tiepohjan parannukset ja muut vahingot menevät malminetsintäyhtiön piikkiin.
Kaivoksen perustamiseen vaadittavien lupien vyyhti on melkoinen.
Kaivosteollisuuden toiveissa siintää teollisuuslupavirasto, joka käsittelisi kaikki sektorin luvat. Suomela veikkaa, että seuraavassa hallitusohjelmassa pohdiskellaan, onko Suomella varaa nykyiseen hallintorakenteeseen.
Suomelan mukaan on ongelmallista kaivosyhtiön, kunnan, asukkaan ja maanomistajan kannalta, että menossa voi olla yhtä aikaa monta eri prosessia ja kuulemisvaihetta. Se vaatii tarkkaavaisuutta.
”Nykyisen pirstoutuneen lainsäädännön ongelma on, että lippua ja lappua kulkee kuntaan, maanomistajalle ja asukkaille aika useasti.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
