Saisiko olla geenimuunneltua lohta

Viljellyn kalan käyttö ruuantuotannossa ohittaa jo pyydetyn kalansaaliin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Kymmenen vuotta sitten Porissa pidettiin ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen Itämeren alueen kalafoorumi ”Baltic Fish Forum”, johon osallistuivat edustajat ja asiantuntijat kaikista Itämeren maista ja EU:sta.

Jo silloin viesti oli selvä. Luonnonkalastus ei riitä tyydyttämään kalan kulutusta ja edessä on siirtyminen kalan viljelyyn ja teolliseen tuotantoon.

Tällä hetkellä suurimmat kalankasvattajat ovat Kiina (62 prosenttia maailman kaloista) ja Norja. Jo nyt viljellyn kalan käyttö ruuantuotannossa ohittaa pyydetyn kalansaaliin.

Luonnonkalojen kalastus on rajoituksista huolimatta karannut käsistä ja kalakantojen hupeneminen on vain ajan kysymys.

Tätä on kiihdyttänyt entisestään luonnonkalojen käyttö rehuna kalanviljelyssä. Yhden lohikilon viljelyyn tarvitaan 2,5 kiloa luonnon kalaa. Esimerkiksi Atlantin vesiltä ovat useat turskalajit hupenemassa ja monet harvinaiset kalalajit on ryöstökalastettu loppuun.

Päämeklareina tässä näytelmässä touhuavat norjalaiset. Heille ei riitä, että ovat kahmineet Pohjanmeren öljyvarannot itselleen, vaan he ovat röyhkeästi omineet muun muassa Irlannin aluevesien öljyvarannot maksamatta niistä latiakaan irlantilaisille.

Sama kaava toistuu myös lohen viljelyssä. Norjan vuonot ovat piukassa lohiviljelmiä ja mantereelle nousevia kalarehutehtaita. Eikä sekään riitä. Jo vuosia norjalaiset ovat käyttäneet Chilen rantavesiä kasvatusaltaina ja tuhonneet paikallisen kalakannan.

Kilpailu maailman kalabisneksessä vain kovenee. Kalakantojen huvetessa etsitään kiireisesti kalarehua korvaavia proteiinilähteitä. Yksi näistä on soija, josta on käytössä sekä geenimuunneltua että geenimuuntelematonta muotoa.

Uuteenkaupunkiin valmistui Finnprotein Oy:n geenimuuntelematon soijajalostamo, joka on lajissaan Euroopan suurin ja samalla toistaiseksi ainoa EU:ssa. Ikävä vain, että yrityksen toiminta tyrehtyi alkumetreillä. Yritys ilmoitti hiljattain toiminnan lopettamisesta käynnistys- ja kannattavuusongelmien vuoksi.

Sopii toivoa, että sille löytyisi jatkaja, sillä tällaisia jalostajia Suomi tarvitsee.

Myös itse tuotteessa eli lohessa ollaan siirtymässä uuteen lajikkeeseen eli geenimuunneltuun gm-meriloheen, jollaisen on kehittänyt kanadalainen AquaBounty-yritys. Se kasvaa paljon nopeammin ja suuremmaksi kuin niin sanottu luonnonlohi.

Elävän kalan käyttämisessä viljelykalan rehuna on omat riskinsä esimerkiksi tautivaaran vuoksi. Geenimuuntelulla voidaankin tuottaa sekä turvallisempaa raaka-ainetta että itse tuotetta eli superlohta. Mitä harvempien käsissä kalabisnes on, sitä todennäköisemmin tähän ollaan menossa.

Paavo Kajander

metsänhoitaja

Pori

Avaa artikkelin PDF