Miksi tytöt pakenevat maaseudulta? Tytti Määttä: Jatko-opinnot houkuttavat, perinteiset sukupuoliroolit voivat ahdistaa

Tytti Määttä on harvaanasutun maaseudun verkoston puheenjohtaja. Kuva: Jarno Mela

Harvaan asutulla maaseudulla sataa 18–29-vuotiasta naista kohden on 136 miestä, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kirjoittaa kolumnissaan.

"Miksi näin on? Yksi syy liittyy tyttöjen pärjäämiseen hyvin opinnoissa ja heidän hakeutumiseensa aktiivisesti jatko-opintoihin."

Tytöt ja pojat näkevät tulevaisuutensa maaseudulla eri tavalla.

"Nuoret tytöt kertovat poikia useammin suunnittelevansa poismuuttoa, vaikka kotiseutu on myös heille rakas paikka. Joidenkin näkemysten mukaan mielikuva perinteisten sukupuoliroolien maaseudusta vahvistaa tyttöjen kiinnostusta muuttaa muualle", Määttä pohtii.

Koulutuksen keskittyminen ja mielikuvat ovat omiaan patoamaan myös tulomuuttoa.

"Esimerkiksi perheiden asuinpaikan valintapäätökseen vaikuttaa merkittävästi se, onko lapsille tarjolla perusopetuksen jälkeen jatko-opintomahdollisuuksia", Määttää kirjoittaa.

Miten tilannetta voitaisiin korjata?

Lue koko Tytti Määtän kolumni: Onko maaseudulla tilaa naisille?