Metsästäjät: Metsästysrajoituksetlisäävät hirvivahinkoja ja pienpetoja
Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund on pettynyt ympäristöministeriön kanssa käytyyn keskusteluun. Hirvenmetsästys ollaan kieltämässä laajoilla alueilla luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä.
Metsästäjät eivät ymmärrä, miksi hirvenmetsästys kielletään paikoissa, joissa se ei haittaa muun lajiston suojelua.
”Yhdelläkään alueella tuskin on tarkoitus suojella hirveä. Hirvenmetsästys esimerkiksi marraskuussa ei millään tavalla rasita aluetta sen enempää kuin marjastus”, Hägglund hämmästelee.
Vieraslajeja, kuten valkohäntäpeuraa saa yhä metsästää.
”Sen sijaan minkäänlaisia ruokintaa ei voida käyttää, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää ajojahti, joka on huomattavan rajallinen keino metsästää.”
Metsäkauris on alkuperäislaji, joten sen metsästystä tuskin sallitaan. Turussa kauriit aiheuttavat jo nyt paljon kolareita.
Hägglund pelkää, että myös hirvikolarien määrä kasvaa ja metsätuhot lisääntyvät, jos hirvenmetsästystä rajoitetaan. Pelkän ajon salliminen ei paljon lohduta, jos hirveä ei saa alueella ampua.
Riistan- ja pienpetojen pyynti lepää vapaaehtoisten metsästäjien harteilla. Ympäristöministeriö ei ole varannut urakkaan määrärahoja. Hägglund arvelee, että suunnitellut metsästysrajoitukset vähentävät myös pienpetojen pyyntiä.
Metsästäjillä tuskin riittää motivaatiota keskittyä jatkossa vain supikoirien pyyntiin, jos kaikki muu metsästys on kiellettyä.
”Se on vähän kuin saisi kutsun tanssiaisiin, joissa et saa tanssia, mutta joudut osallistumaan siivoukseen”, Hägglund vertaa.
Hänen mielestään luonnonsuojelussa mennään metsään, jos luullaan, että paras tulos syntyy kieltämällä kaikki metsästys.
”Supi ja kettu ovat hyötyneet ihmisestä. Ne ovat rasitteita monelle lajille, joten kyllä ihmisellä on velvollisuus hoitaa niiden kantoja.”
Hägglund on varma, että etenkin arvokas linnusto kärsii pienpetojen lisääntymisestä. Varsinais-Suomessa on muun muassa maan tihein kettukanta.
”Olisi toivonut, että ympäristöministeriö olisi miettinyt monipuolisemmin, mitä luonnonhoito on. Kun halutaan hoitaa luontoa hyvin, se vaatii suunnittelua ja laajaa yhteistyötä, mitä jostain syystä ei ole ministeriössä ymmärretty.” KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
