Rukan hangiltaodotetaan tuloksia

Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) nostatti valtava myrskyn keksimällä Rukan keväisillä hangilla vuonna 2009 ajatuksen eläkeikien nostamisesta.

Vaikka Vanhanen myöhemmin korjasi tarinaa, on siitä muodostunut legenda, johon ay-johtajat ja erityisesti vasemmistopoliitikot mielellään palaavat.

Pääministerin puuttuminen eläkeikiin raivostutti erityisesti ammattiyhdistysliikkeen. Kysymys ei ollut siitä, etteivätkö ay-johtajat olisi olleet tietoisia eläkeikiin liittyvistä ongelmista, vaan siitä, ettei asia heidän mielestään maan hallitukselle kuulunut.

Työmarkkinajärjestöjen mielestä eläkeasioista päättäminen on työmarkkinajärjestöjen keskinäinen asia. Maan hallituksen tehtävä on viedä työmarkkinajärjestöjen keskenään päättämä asia eduskuntaan, jonka tehtävä on hyväksyä hallituksen esitys.

Työmarkkinajärjestöt ovat lainsäädännön lisäksi merkittäviä vaikuttajia työeläkeyhtiöissä.

Vaikka työeläkkeitä hallinnoivat pääosin niin sanotut yksityiset työeläkelaitokset, ovat työmarkkinajärjestöt vahvasti edustettuina niiden hallinnossa. Lain mukaan eläkeyhtiön hallinnossa pitää olla yhtä paljon työntekijöiden ja työnantajien edustajia. Heidän yhteismääränsä on oltava vähintään puolet yhtiön hallituksen jäsenmäärästä.

Työeläkeyhtiöissä on huomattu eläkejärjestelmän vajavaisuudet. Esimerkiksi vuodenvaihteessa eläkkeelle jääneelle Varman toimitusjohtajalle Matti Vuorialle maksettiin palkan, bonuksen ja lisäbonuksen päälle vielä lisäeläke.

Vanhasen ajattelematon lausahdus heijastuu pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tekemisiin, koska SDP otti eläkeiät eduskuntavaalien yhdeksi pääteemakseen.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen lupasi, ettei SDP ole sellaisessa hallituksessa, joka nostaa eläkeikää.

Kataisen hallituksen yksi tärkeimmistä itselleen ottamista tehtävistä on niin sanotun kestävyysvajeen nujertaminen. Työurien jatkaminen on siinä keskeinen tekijä. Hallitus on kuitenkin ulkoistanut eläkeikäkysymyksen työmarkkinoiden päätettäväksi. Valmista pitäisi tulla syksyyn mennessä.

Eläkekeskustelussa näyttää unohtuneen, että Vanhasen esitys eläkeikien nostamisesta kahdella vuodella on Eläketurvakeskuksen mukaan toteutunut vuoden 2005 jälkeen. Viime vuonna keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,9 vuotta.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta viralliseen vanhuseläkkeen alarajaan on matkaa vielä yli kaksi vuotta, eli suomalaiset siirtyvät eläkkeelle liian varhain. Tästä on seurannut ja seuraa myös tulevaisuudessa eläkemaksujen korottaminen.

Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään eläkeiästä, vaan myös työurien pituudesta. Työuria pitäisi kyetä jatkamaan myös alusta ja keskeltä.

Järjestelmän pitäisi myös olla joustava, koska työurat ja työt ovat erilaisia. Viime vuonna jäi työeläkkeelle noin 73 000 henkilöä. Heistä uusia vanhuuseläkeläisiä oli yli 50 000. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yli 20 000 henkilöä.

Työmarkkinoiden suurin ongelma ei ole kuitenkaan liian varhainen eläkkeelle siirtyminen vaan se, ettei nuorille löydy töitä ja ikääntyneitä työntekijöitä irtisanotaan. Tehokkain ratkaisu sekä julkisen talouden että eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta olisi työllisyysasteen nostaminen.

Työmarkkinajärjestöille on annettu valta päättää työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Valta tuo mukanaan myös vastuun. Järjestöjen on omilla ”Rukan hangillaan” saatava aikaan tuloksia.

Avaa artikkelin PDF