Säästöjen viemät työt huolestuttivat lomittajia Heinolassa
Maatalouslomittajat kantoivat
syyskokouksessaan huolta työpaikkojensa vähenemisestä, kun hallitus säästää ensi vuonna lomituspalveluista.
Hallitus aikoo karsia viisi miljoonaa euroa lomituspalvelujen menoja ensi vuonna. Lomitusrahat ovat lähes kokonaan lomittajien palkkarahoja.
Maatalousyrittäjien samanaikaista lomapitoa lisätään. Sijaisavun maksuja korotetaan. Lomittajien työaikoja tehostetaan.
”Onhan se selvää, että lomituspäivät vähenevät”, puheenjohtajana vuoden loppuun asti
toimiva Raimo Pylkkönen laskee.
Pylkkönen avasi lauantaina Heinolassa Maatalouslomittajat-yhdistyksen syyskokouksen. Työllisyysvaikutuksia ei pystytä vielä tarkkaan arvioimaan.
Pylkkönen uskoo viljelijämaksujen noston vähentävän sijaisavun käyttöä. Lomittajatyön tehostaminen merkinnee lisää osa-aikaisuutta.
Suuri osa maatalouslomittajista tekee muutaman tunnin työpäivää. Heidän työtuntinsa lasketaan kullekin lomitustilalle erikseen.
Samanaikaiset lomat toisaalta lisäävät lomittajien työtunteja. Yksi lomittaja lomittaa samalla kertaa yhteiselle lomalle patistetut viljelijät.
”Tässä korostuu lomittajan ammattitaito ja moniosaaminen.”
Pylkkönen kertoi kokousväelle lomittajayhdistyksen tehneen alkukesästä oman listan, miten lomituksessa säästetään. Lista toteutui melkein sellaisenaan.
”Pois jäi vain maksujen porrastaminen käytön mukaan tuetussa 120 tunnin lomituksessa.”
Pylkkönen on huolissaan uusien osaajien saamisesta maatalouslomitukseen. Keski-ikä alalla nousee. Moni nykyisistä lomittajista jää kohta eläkkeelle.
Pieni työaika ei edistä maatalouslomittajaksi hakeutumista. Työpäivä on kaksijakoinen. Lomitusalueet suurenevat ja työmatkat pitenevät.
”Mitenkä isoja lomituksen paikallisyksiköt ovat tulevaisuudessa”, Pylkkönen pohti.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
