Työryhmä: Suurten ratahankkeiden liikenneoikeudet huutokaupataan eniten maksaville

Jos suuriin ratahankkeisiin saadaan yksityistä ja EU-rahaa, riittää valtion rahaa paremmin alempaan tieverkkoon, infratyöryhmä arvelee. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Suurten väylien rakentamista ja rahoitusta pohtinut työryhmä ehdottaa, että osakeyhtiöiden tekemiin hankkeisiin haettaisiin rahoitusta valtion ja kuntien lisäksi käyttäjämaksuista, EU-tuesta, kiinteistökehittämisestä saatavasta arvonnoususta ja yksityisen hyötyjän osuudesta.

Työryhmän puheenjohtaja, budjettipäällikkö Hannu Mäkinen valtiovarainministeriöstä luovutti raportin torstaina valtiovarainministeri Petteri Orpolle.

Raportin mukaan olennaista miljardiluokan hankkeissa on hyödyntää rahoituslähteitä, jotka korvaavat valtion ja kuntien rahoitusta.

Orpo pitää uutta rahoitusta keskeisenä edellytyksenä hankkeiden etenemiselle. ”Suomessa on vireillä useita miljardiluokan väylähankkeita, joiden toteuttaminen pelkällä budjettirahoituksella on vaikeaa. Uudet mallit mahdollistavat niiden viemisen eteenpäin. Samalla rahoitusta riittää paremmin maakunnissa tärkeiden liikennehankkeiden toteuttamiseen.”

Vireillä olevia isoja hankkeita ovat ainakin radat Helsingistä lentokentän kautta Tampereelle ja edelleen pohjoiseen sekä Helsinki–Turku-rata. Myös Jäämeren rataa sekä tunnelia Helsingistä Tallinnaan pohditaan, samoin Pisara-rataa Helsinkiin.

”Jatkamme hankeyhtiömallin valmistelua. Uskon, että seuraava hallitus voi päättää useamman hankkeen käynnistämisestä”, Orpo sanoo.

Raportin mukaan hankeyhtiö voi rakennuttaa hankkeen mutta myös jatkaa hankkeen ylläpitäjänä ja omistajana. Valtion ja kuntien lisäksi kolmas taho eli esimerkiksi yksityinen sijoittaja voi sijoittaa omaa pääomaa.

Käyttäjiltä tulevaa rahavirtaa voitaisiin lisätä rahoituksessa esimerkiksi mallissa, jossa hankeyhtiö toteuttaa uuden nopean yhteyden junaradan, kilpailuttaisi väylän käyttöoikeudet ja valitsisi huutokaupalla liikenteenharjoittajat, jotka maksavat eniten.

Jotta voitaisiin perustella täysin markkinaehtoista hinnoittelua, olisi liikkumisvapauden vuoksi oltava myös vaihtoehtoinen väylä, esimerkiksi vanha rata ja hinnaltaan

säädelty liikenne tai hyvin toimiva maantieyhteys. Silloin nopeaa uutta rataa käyttäisivät korkeampaan maksuun valmiit asiakkaat.

EU-tukea on saatavissa ydinverkkokäytäville ja EU-komissio on ehdottanut ydinverkkokäytävän laajentamisesta pohjoiseen. Jos se toteutuu, tukea voitaisiin hakea Helsingistä pohjoiseen nopean yhteyden radoille. Turku–Helsinki-väli on osa ydinverkkokäytävää tälläkin hetkellä ja siten jo tukikelpoinen, työryhmä toteaa.

Myös kiinteistöjen kehittäminen voi tarjota rahoitusta väylille. Osakkeenomistajat siirtäisivät hankeyhtiölle rakentamattomia kiinteistöjä, joille kaavoitettaisiin asuin- ja liikerakentamista suuren ostos- ja asuinkeskuksen verran. Hankeyhtiö voisi rahoittaa väylän rakentamiskustannuksia suoraan kiinteistöistä saamillaan myyntivoitoilla.

Työryhmässä oli valtiovarainministeriön lisäksi edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, valtioneuvoston kanslian omistajaohjaus ja Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungit sekä Rakennusteollisuus.