Yksityisen rahan merkitys yliopistorahoituksessa kasvaa
Erilaisten säätiöiden rooli yliopistojen rahoittajana on 2010-luvulla ollut jatkuvasti kasvussa.
Kun valtiollisen, julkisen rahoituksen osuutta leikataan, korostuu yksityisen rahan rooli yliopistomaailmassa. Kuvassa Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus Kuva: Mikko VähäniittyYksityisen rahan merkitys yliopistojen taloudessa on korostunut samalla, kun niiden julkisen rahoituksen osuutta on viime vuosina leikattu.
”Yliopistoille Suomen Akatemian ja Business Finlandin raha on houkuttelevinta, sillä niistä saatavaan rahavirtaan kytketään nykyisen rahoitusmallin puitteissa myös julkista rahaa”, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen toteaa.
Esimerkiksi Koneen säätiöstä yliopistoille kanavoituvaan rahoitukseen puolestaan ei kytkeydy julkista rahavirtaa.
”Julkisella lisärahalla on vauhditettu yliopistojen profiloitumista. Kilpailtu raha on merkki korkeasta laadusta, ja sillä pyritään tukemaan niitä yliopistoja, jotka ovat vahvoja tutkimuksellisesti”, Koikkalainen taustoittaa.
Koikkalainen suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti säätiörahoitukseen yliopistoille.
”Sinänsä säätiörahoituksesta ei ole pahaa sanottavaa. Sillä voidaan mahdollistaa sellaisten aiheiden tutkiminen, jotka muuten jäisivät katveeseen.”
Tieteentekijöiden liitossa kuitenkin katsotaan, että yliopistorahoituksen painopisteen olisi säilyttävä enemmän julkisen rahan puolella.
”Ei ole missään nimessä hyvä asia, jos valtio vetäytyy tutkimusrahoittajana.”
Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen näkee yksityisen yliopistorahoituksen lisäämisessä sudenkuoppia.
”Yksityisellä puolella ei ole sellaisia mekanismeja, jotka takaisivat rahoituksen huolellisen harkinnan. Omat asenteet pääsevät vaikuttamaan eikä tutkimustuloksia evaluoida.”
Lue myös: Koneen säätiö rahoittaa avokätisesti BIOS-ympäristölobbya
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
